Kyläkauppoja pelastetaan palveluja kehittämällä

Kuva: Kari Salonen

Kyläkauppoja kuolee huolestuttavalla tahdilla. Nykyisellä vauhdilla viimeinen kyläkauppa sulkee ovensa kahdentoista vuoden kuluttua.

Päivittäistavarakauppa ry PTY ei tyydy katsomaan vanhan kauppamuodon kuolemaa sivusta, vaan se on ryhtynyt vastarintaan. PTY on polkaissut käyntiin parivuotisen hankkeen, jossa arvioidaan nykyisiä kyläkauppoja sekä pilotoidaan yksityisten ja julkisten palveluiden toteutusta kyläkaupoissa.

PTY:n johtaja Ilkka Nieminen kertoo, ettei hankkeella ole kaupan kokonaismyynnille merkitystä. Kyse on arvoista.

”On kansallisesti tärkeää, että maa pysyy asuttuna, ja kyläkaupalla on siinä merkityksensä”, hankkeen projektipäällikkö Nieminen hahmottaa.

Kyläkaupoille suunnitellaan nykyistä huomattavasti laajempaa yksityisten ja julkisten palvelujen pakettia. Kyläkaupasta kaavaillaan palvelukeskusta.

Toiveita on asetettu muun muassa Alkon, apteekin ja terveyspalveluiden suuntaan.

Pilottivaiheessa on mukana 12 kuntaa ja kyläkauppaa Hailuodosta Lieksaan.

Kyläkauppojen määrä puolittunut

Kyläkauppojen lukumäärä liki puolittui vuosikymmenessä. Vuonna 2002 Suomessa oli vähän yli 700 kyläkauppaa. Vuonna 2011 kyläkauppoja oli hengissä enää 385 kappaletta.

Määrä laskee noin 30:llä vuosittain. Mikään alue ei ole säästynyt kauppakuolemilta.

”Yksi tärkeä syy on, että työlle ei löydy jatkajia”, Nieminen selvittää.

Eniten kyläkauppoja on lukumääräisesti Varsinais-Suomessa, Lapissa ja Pohjanmaalla. Uudellamaallakin sinnittelee lähes 30 kauppiasta.

Kyläkauppojen päivittäistavaramyynti oli vuonna 2011 vähän alle 180 miljoonaa euroa. Yhtä kauppaa kohden keskimääräinen myynti oli alle puoli miljoonaa euroa.