Lampurin kesä kuluu veneessä, autossa ja traktorissa
SAVONLINNA (MT)
Punainen vanha tupa seisoo mäellä järvenrannalla metsän laidassa. Lampaita ei näy, mutta papanat paljastavat niiden liikkuneen täällä.
Paimenkoirien avulla lauma löytyy helposti laskettavaksi. Lampuri Otto Makkonen tarkistaa, että kaikki ovat tallella ja kunnossa.
Vajaan 20 uuhen suomenlammaskatras siistii maisemaa tuvan ympäristössä ennen ulkomailla asuvien kesän viettäjien saapumista.
Samantyyppisissä kesätöissä ovat myös tilan 230 muuta uuhta ja osa karitsoista. Pääosa kohteista on Metsähallituksen omistamia ja niissä laidunnetaan isompia laumoja.
Joukossa on neljä saarta ja kolme isompaa aluetta mantereella, yhteensä noin 140 hehtaaria.
Määrä tietää lampurille paitsi valtaosan tilan tuloista, myös valtavasti tunteja auton ja veneen ohjaimissa.
”Päivät on aikataulutettava hyvin. Lampaita saariin vietäessä päivän aikana tulee 400-500 kilometriä ajoa autolla ja 160 kilometriä veneellä”, Makkonen kertoo.
Lisäksi eläinten kunto käydään tarkistamassa säännöllisesti. Siinä paimenkoirat ja lampaiden gps-pannat ovat korvaamaton apu.
”Ennen pantoja saatoin kiertää saarta kuusi tuntia näkemättä vilaustakaan lampaista.”
Maisemanhoidon lisäksi tila myy lihaa suoraan kuluttajille. Yksi suosikkituotteista on Polvijärvellä teetettävä kebab.
”Se on helppokäyttöinen ja haihduttaa monen ennakkoluuloja lampaanlihaa kohtaan.”
Kolmas tulonlähde on harvinaisempi. Tilan kaikki pässikaritsat myydään Herttuala Oy:lle tuottamaan veriplasmaa lääketeollisuuden tarpeisiin. Pässeistä otettu veri käytetään ihmisten tulehdustestien valmistamiseen.
Sopimus toimii hyvin, mutta yksi seikka kaihertaa lampuria. Myydyt eläimet luokitellaan koe-eläimiksi, eikä niiden lihaa ole enää EU-aikana saanut käyttää elintarvikkeena. Kaikki ruhot hävitetään jätteenä.
”Pässin kasvatukseen on laitettu vaivaa ja panoksia. Mieluummin näkisi, että se saataisiin hyötykäyttöön, edes koirille. Tämä on yksi esimerkki pykälien mustavalkoisuudesta.”
MTK:n lammasjaostossa ja valtuuskunnassa vasta aloittanut Makkonen on huolissaan uudesta nitraattiasetuksesta, joka kieltää lannan patteroinnin pellolla.
”On varmaan investoitava lantalaan. Viljelyteknisesti ei ole järkevää levittää lantaa suoraan lampolasta pellolle, sillä kompostointi parantaa ravinteiden hyödyntämistä. Ja etenkin luomussa suora levitys lisää rikkakasvien määrää”, Makkonen harmittelee.
Muuten Makkonen arvioi lammasalan näkymiä valoisiksi. Kevään teurasruuhka ja hinnan lasku eivät häntä säikäyttäneet.
”Ala ehti vähän tuudittautua nousevaan hintaan. Nyt on saatu herätys”, isäntä kommentoi.
Hän arvioi, että tilaa kasvuun on reilusti.
”Tuontilihalta on otettavissa osuuksia ja kokonaiskulutus voi kasvaa, kunhan saadaan kaupan hyllyyn myös helppoja tuotteita ja kulutusta ympäri vuoden.”
Merkki ympärivuotisuuden lisääntymisestä on, että Vaahermäen tilan suoramyynnissä juhannus oli tänä vuonna ensimmäistä kertaa isompi sesonki kuin pääsiäinen.
Terhi Torikka
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
