Hiilidioksidi on teurastuksessa tehokas mutta ärsyttävä tainnutin – Hyvinvointiasiantuntijat: "Aiheuttaa tukehtumisen tunnetta"
Hiilidioksidi on Suomessa suosittu tainnutustapa, mutta eläinten hyvinvointiasiantuntijat pitävät sen käyttöä ongelmallisena. Norjassa hiilidioksidista kalan tainnutuksessa on luovuttu.
Hiilidioksidi on sähköä käytetympi menetelmä siipikarjan teurastuksessa Suomessa. Pitoisuutta nostetaan vaiheittain. HK Scanin teurastamolla tainnutuksen jälkeisen lopetuksen hoitaa automaattinen viiltokone, jonka toimintaa ihminen seuraa. Kuva: HK ScanTeurastamoissa yksi tainnutusmenetelmä on viime vuosikymmeninä noussut yli muiden: hiilidioksidi.
Sillä tainnutetaan niin broilerit, siat kuin kasvatetut kalatkin.
Hiilidioksidin käyttöä puoltavat tehokkuus, halpa hinta ja työturvallisuus. Sillä on kuitenkin kääntöpuolensa.
”Hiilidioksidi on hapan, limakalvoja ärsyttävä kaasu ja se aiheuttaa tukehtumisen tunnetta”, sanoo Eläinten hyvinvointikeskuksen johtava asiantuntija Satu Raussi.
Raussi on seurannut ruotsalaisen tutkijan kuvaamia videoita, joissa esiteltiin sikojen tainnutusta hiilidioksidikehdossa.
”Siat hyppivät toistensa päälle, kiljuivat ja olivat selvästi paniikissa ennen taintumista.”
Atrian teollisen prosessin johtaja Markku Hirvijärven mukaan sikojen taintuminen ei Atrian teurastamoissa ole erityisen äänekäs tapahtuma. Jos hiilidioksidipitoisuus nostetaan nopeasti ylös, sika voisi pelästyä, Hirvijärvi sanoo.
Hiilidioksidi ei välttämättä ole epämiellyttävä tainnutuskaasu kaikille lajeille.
Kilit eivät erään tutkimuksen mukaan käyttäytymisensä perusteella stressaantuneet taintuessaan hiilidioksidilla.
Sika on kuitenkin herkkä huomaamaan hiilidioksidin, Raussi sanoo. ”Hiilidioksidi on sialle epämiellyttävä jo 30 prosentin pitoisuutena.”
Vaihtoehtoja hiilidioksidille on. Erään tutkimuksen siat menivät vapaaehtoisesti tilaan, jossa oli 90-prosenttista argonia.
”Myös typpioksiduulin ja hapen seos tainnuttaa pikkuporsaat kuin nukuttamalla, aiheuttamatta paniikkia.”
Haasteena on kuitenkin vanha tuttu: raha. Argon on hiilidioksidia kalliimpi kaasu.
”Ihmiset on totutettu halpaan lihaan”, Raussi sanoo.
”Argonin ja hiilimonoksidin käytöstä tainnutuksessa on saatu tutkimuksissa rohkaisevia tuloksia”, kertoo HK Scanin eläinten hankinnasta ja alkutuotannosta vastaava johtaja Pia Nybäck.
”Laitteiston korkea hinta ja käyttäjäturvallisuuden varmistaminen ovat toistaiseksi estäneet näiden menetelmien käyttöönoton.”
HK Scan on myös osallistunut tieteellisiin tutkimuksiin muun muassa typpikaasun käytöstä tainnutuksessa.
Nopein ja kivuttomin tainnutusmenetelmä naudoille on Raussin mukaan edelleen onnistunut pulttitainnutus. Sian aivot taas ovat pienet ja syvällä päässä, jolloin pulttipyssyllä osuminen on haastavaa. Myös potkurefleksi on sialla voimakkaampi.
Pulttitainnutus ei käy myöskään halal-lihaan, vaan halalkäyttöön tulevat eläimet on tainnutettava esimerkiksi sähköllä.
Mahdolliseksi uudeksi lopetusmenetelmäksi siipikarjan teurastuksessa Raussi nimeää Yhdysvalloissa käytetyn LAPS-menetelmän.
Siinä ilmatiiviin kammion happipitoisuutta lasketaan ja eläimet taintuvat hapen puutteeseen. Menetelmää ei toistaiseksi ole hyväksytty käytettäväksi EU-alueella.
Minkeillä käytetään lopetustapana myös häkää eli hiilimonoksidia. Eläimet taintuvat sen avulla rauhallisemmin, Raussi mainitsee.
”Häkä ei kuitenkaan sovellu syötävien eläinten tainnutukseen: se sitoutuu hemoglobiiniin ja heikentää lihan laatua."
Hiilidioksidista on Norjassa luovuttu kalan tainnutuksessa jo vuonna 2008, eläinsuojelullisiin syihin vedoten.
Hiilidioksidin voi immobilisoida kalan, muttei välttämättä tainnuta sitä, Raussi mainitsee. Vaan tarvitseeko kalan tainnutustavasta välittää?
”On jatkuvasti vähemmän tieteellistä näyttöä siitä, että kaloja tulisi kivun osalta kohdella eri tavalla kuin nisäkkäitä”, sanoo eläinlääketieteen tohtori ja eläinten hyvinvoinnin kliininen opettaja Laura Hänninen.
”Emme keskustele enää sattuuko kalaan. Kyllä kalaan sattuu.”
Hiilidioksidi on Hännisen mukaan kompromissiratkaisu, joka aiheuttaa epämiellyttävän tukehtumisen tunteen.
Hiilidioksidia käytetään esimerkiksi kirjolohen tainnutuksessa Suomen ja Ruotsin suurimmassa kalankasvatusyrityksessä Nordic Trout Oy:ssä.
Yritys on kuitenkin pikkuhiljaa siirtymässä sähköön, kertoo tuotantopäällikkö Jorma Leed Nordic Trout Oy:stä.
”Yrityksen sisällä on käyty keskustelua, miten tainnuttaminen ja teurastaminen sujuisi eläinsuojeluaspektit ja lopputuotteen laatu vielä paremmin huomioiden.”
Maailmalla on menetelmiä, joissa kalat ohjataan pää edellä mekaaniseen tainnuttimeen tai sähkötainnuttimeen. Taintuminen kestää optimioloissa alle sekunnin.
Hiilidioksidilla taintumisaika on alle puoli minuuttia.
Empatiallakin on merkitystä – jopa teurastuksessa.
Hänninen johti hiljattain tutkimusta, jossa havaittiin, että empaattiset eläinlääkärit arvioivat lehmän kivuntuntemuksen korkeammalle.
Empatian ja hyvinvoinnin yhdistäminen teurastamoihin voi kuulostaa irvokkaalta. Eläimen viimeisinä hetkinä niillä on kuitenkin merkitystä.
”Empatian säilyminen on huomioitava ja huolehdittava työntekijän jaksamisesta, ettei ihminen uuvu ja turru eläinten stressille”, Hänninen sanoo.
”Parhaimmat teurastajat ovat äärimmäisen hyviä eläinten kanssa ja osaavat myötäelää niiden ahdinkoa.”
Lue lisää:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
