Ensimmäiset viljanäytteetpovaavat laadukasta satoa
Valkuaisen mataluus koskee kaikkia viljoja. EU-ajan keskiarvoista on jääty yleisesti prosenttiyksikön, vehnillä 1,5–2 prosenttiyksikköä, kertoo jaostopäällikkö Elina Sieviläinen Eviran viljalaboratoriosta.
Evira on tähän mennessä tutkinut liki 200 viljanäytetty, eniten rukiita sekä ohria ja syysvehniä. Muutama kaura- ja kevätvehnänäytekin on tullut. Puinnit ovat kolmisen viikkoa myöhässä, mikä viivyttää saman verran myös esinäytteiden saamista tutkittavaksi.
Sieviläisen mukaan näytteiden hehtolitrapainot ovat viime vuosia korkeampia ja etenkin rehuviljat ovat painavia.
Ennakkonäytteitä on tutkittu jo sen verran, että karkea kuva tulevan sadon laadusta on selvillä. Tuloksiin voi luottaa, sillä keskiarvot muuttuvat alun jälkeen yllättävänkin vähän, Sieviläinen toteaa. ”Pitää olla kuitenkin varovainen eikä luvata liikoja, sillä suuri osa viljoista on edelleen puimatta.”
Viljan esinäytteiden tutkiminen on pääsemässä vauhtiin noin kolme viikkoa tavallista myöhemmin.
Raisioagrolle viljanäytteet tutkiva Eurofins on tähän mennessä analysoinut nelisensataa vehnänäytettä ja saman verran mallasohria. Tulokset ovat hyvin samanlaisia Eviran kanssa.
Mallasohrien valkuaiset ovat olleet alle 11 prosenttia ja syysvehnien lähellä sitä. Vehnissä on valkuaista tämän hetken arvion mukaan 1,5–2 prosenttiyksikköä viimevuotista vähemmän, kertoo analyysipalvelupäällikkö Kristine Isomäki Eurofinsilta.
Toisaalta hehtopainot ovat noin kilon korkeampia kuin vuosi sitten, Isomäki toteaa.
Rukiin ja syysvehnien sakoluvut ovat korkeita, mutta kevätvehnissä on oireita sakoluvun laskusta.
Viljalaboratoriossa oli loppuviikolla vielä rauhallista, sillä sesonki on vasta alkamassa. Yleensä ruuhka alkaa syyskuun alussa, kun kiireisimmät hetket saattavat nyt osua lokakuun alkuun.
Vuodessa tutkitaan liki 20 000 viljanäytettä. Syksyn sesonkiaikana töissä on 12 henkilöä, kun muulloin selvitään vähemmällä väellä.
Syysvehnän laatu on muuten ollut hyvä, mutta valkuainen on jäänyt matalaksi. Pääsato on kuitenkin kevätvehnää, jonka valkuainen lähentelee tällä hetkellä 13 prosenttia, toteaa johtaja Pasi Lähdetie Raisioagrosta.
Lähdetie luottaa, että leipureille riittää kotimaista vehnää ensi talvena, vaikka kevätvehnien keskivalkuainen alenee, kun päästään puimaan myöhäisiä ja satoisia lajikkeita. Sakoluvut ovat olleet korkeita.
Johtaja Tarmo Kajander Hankkija-Maataloudesta on samoilla linjoilla, mutta muistuttaa, että suurimmat riskit ovat pellolla. Kevätvehnästä on vasta pieni osa puitu.
VEIKKO NIITTYMAA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
