Etiopian valtio tarjosi 200 hehtaaria raivaamatonta maata käyttöön – Suomalainen putkifirma laajensi toimintaansa banaanien tuotantoon

Johnny Larsson ja Mebit Abrhamin TSS Farmilla Etiopiassa. Kuvassa on papaija, yksi kasveista, jonka viljelyä tilalla parhaillaan kehitetään. Kuva: Niina-Susanna Larssonin kotialbumi

Viljely Etiopiassa on hyvin käsityövaltaista. Tilalla on noin 40 työntekijää. Kuvassa vedetään vesijohtoa viljelyksille 1,5 kilometrin päästä. Kuva: Niina-Susanna Larssonin kotialbumi

Putkisaneerauksiin erikoistunut turkulainen yrittäjä Johnny Larsson sai vajaat pari vuotta sitten Etiopian valtiolta mielenkiintoisen ehdotuksen, johon ei malttanut jättää tarttumatta.

Larssonin yritys oli avannut pitkäaikaisen työntekijänsä kotimaahan toimipisteen Etiopian pääkaupunki Addis Abebaan. Kun työt siellä olivat lähteneet sujumaan, valtion taholta tuli kysely, josko suomalaisyrittäjä ryhtyisi tuottamaan paikallisille myös vihanneksia ja hedelmiä.

"Paikallinen valuutta on aika arvoton, ja maassa on väestöä, joka näkee nälkää. Noin vuoden pohdinnan jälkeen innostuimme kokeilemaan", Johnny Larssonin puoliso Niina-Susanna Larsson kertoo.

Tarjolla oli 200–300 hehtaaria hyvää, mutta raivaamatonta viljelymaata noin 600 kilometrin päässä pääkaupungista. Alue sijaitsee vuorien välissä ja lähellä järveä, joka mahdollistaa kastelujärjestelmän. Vuokraa maasta peritään tuhat euroa vuodessa.

Maata ryhdyttiin raivaamaan viime syksynä, ja putkiyrityksen mukaan nimetyn TSS Farmin ensimmäinen tomaattisato korjattiin pari kuukautta sitten. Toistaiseksi peltoa on raivattu käyttöön noin 40 hehtaaria, ja sillä kasvatetaan tomaattien lisäksi chiliä, banaania, mangoa ja maissia. Suunnitelmissa on ryhtyä kasvattamaan myös papaijaa, avokadoa, kahvia ja puuvillaa.

Päätuote on banaani, jossa tavoite on kasvattaa viljelyala sataan hehtaariin vuoden kuluessa.

"Alkuvaiheessa saimme tarjouksen myös japanilaiselta tupakkafirmalta ryhtyä heidän alkutuottajikseen, mutta sen torjuimme. Tavoitteena on toimia mahdollisimman kestävästi", Larsson kertoo.

Tilalla on noin 40 työntekijää, ja toiminta on hyvin käsityövaltaista. Larssoneilla Suomessakin työskennellyt Mebit Abrhamin hoitaa yhteydenpitoa suomalaisomistajiin, ja paikalliset agronomit vastaavat viljelysuunnitelmista ja töiden käytännön johtamisesta. Koska kyse on kansainvälisistä sijoittajista, Larssonien on raportoitava viikoittain tilan tapahtumista maan sijoitusyksikölle. Tämän hoitaa Abrhamin.

Suomalaisten farmiin suhtauduttiin aluksi kylässä hyvin epäilevästi ja Johnny Larsson sai tiluksilla vieraillessaan nopeasti lisänimen "valkoinen mies", jota jotkut edelleen käyttävät.

"Tilahan on valtavan suuri verrattuna paikallisten tiloihin. Asenne kuitenkin muuttui nopeasti, kun tila alkoi työllistää kyläläisiä. Me maksamme työstä korkeampaa palkkaa kuin paikalliset tai alueella toimivat suuryritykset. Se oli asia, jonka halusin heti tarkistaa. Etiopian palkkataso on tosi matala ", Larsson kertoo.

Tilalla tuotettu sato on toistaiseksi myyty paikallisille kauppiaille. "Ehkä jonain päivänä, kun koko ala on saatu käyttöön, tuotantoa voisi riittää vientiinkin."

Yksi rajoite ovat huonot tiet, jotka varsinkin sadekauden aikana menevät heikkoon kuntoon. Niitä pitkin satoa on toistaiseksi mahdotonta kuljettaa kovin pitkiä matkoja. "Toinen, mistä on pulaa, on työkoneet. Niitä ei vain ole seudulla paljoa."

Tilan toiminta on käynnistynyt hyvin, mutta se on vielä pientä. "Satoa ja myyntiä on saatu hyvin. Kun koko alue, tai ainakin yli sata hehtaaria, saadaan käyttöön, tässä on potentiaalia ihan kannattavaan toimintaan", Larsson uskoo.

Pariskunnalla ei ollut ennalta kokemusta maanviljelystä, mutta uusi projekti ei silti hirvittänyt. "Olemme tosi innostuneita, varsinkin nyt, kun satoa on alkanut tulla."

Korona ei ole toistaiseksi pahasti iskenyt tilaan, mutta omistajien vierailut paikan päällä se nyt estää.

"Kaikkien asioiden hoitaminen ei ole helppoa tietokoneen kautta, ja ulkomaisen omistajan on muutenkin ihan hyvä välillä näyttäytyä paikan päällä", Larsson miettii.

Mikäli kaikki sujuu hyvin, tilan tuotantoa on mahdollista laajentaa edelleen. Sitä ennen farmille on kuitenkin hankittava uusi vesipumppu kastelujärjestelmää varten.

Pumppurahojen keräämiseksi Niina-Susanna Larsson pystyttää parhaillaan verkkokauppaa, joka ryhtyy myymään paikallisten naisten valmistamia puuvilla- ja nahkatuotteita. "Haaveeni on, että jossain vaiheessa tuotteiden puuvilla olisi omaa tuotantoa."

Tila päivittää kuulumisiaan instagramiin nimellä TSS_farm_ethiopia. Juuri nyt tuoreita kuvia saa niukasti, sillä koronaviruksen leviäminen rajoittaa Abrhaminin liikkumista pääkaupungin ja maatilan välillä.