Hyrynsalmen maatiloilla tykkylumista selvittiin sinnikkyyden ja naapuriavun turvin – Näin suomalaistilat ovat varautuneet sähkökatkoihin
Luken kysely kertoo: mitä suurempi tila, sitä paremmin katkoihin on varauduttu. Aggregaatit hupenivat Kajaanin kaupoista tykkylumikriisin jälkeen.
Hyrynsalmella uuden vuoden aatonaattona lähes koko pitäjä oli tykkylumen takia pimeänä. Kuva: Lari LievonenSen tärkeyttä ei aina muista – ennen kuin pimenee.
Poikkeukselliset sääolot ovat yleisin sähkökatkojen syy. Ilmastonmuutoksen on arvioitu lisäävän äärimmäisiä sääilmiöitä.
Uusi muistutus sähköverkon haavoittuvuudesta saatiin heti alkuvuodesta, kun tykkylumi aiheutti ongelmia Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa.
Sähköt katkesivat myös Hyrynsalmen kunnanhallituksen puheenjohtajan Esa Kemppaisen maito- ja maatilamatkailutilalta.
Hänen tilaltaan löytyy traktorikäyttöinen varavirtalähde. Ensimmäinen haaste oli vesi, sillä pumput vaativat sähköä.
Maitotiloilla pitkät sähkökatkot aiheuttavat eniten ongelmia juuri juomaveden saantiin.
Asia selviää Luonnonvarakeskuksen selvityksestä, jossa kartoitettiin sähkönjakeluhäiriöiden vaikutuksia elintarviketuotannon jatkuvuuteen. Kyselyyn vastasi yhteensä 1 180 tilaa.
Syiksi mainittiin muun muassa se, ettei vesiosuuskunnalla ole varavoimaa. Broileri- ja sikatiloista suurin osa saa juomaveden eläimilleen kunnan vesijohdosta.
Maitotiloista vain 40 prosentilla oli kunnallinen vesi. Kemppaisen tilalla vettä kuluu arviolta 2 200 kuutiota vuodessa.
”Yöunet tahtoivat jäädä vähäisiksi, kun pyöritettiin naapuritilan kanssa vedenpumppaamoa”, hän virkkoo.
Suomalaisista tiloista noin 41 prosenttia on varustautunut katkoihin varavoimalla. Mitä suurempi tila, sitä paremmin sähkökatkoihin on varauduttu.
Hyrynsalmella muutama tila joutui jättämään katkosten takia lypsyn väliin.
Tietysti tuli myös viivästyksiä, sanoo MTK:n Hyrynsalmen tuottajayhdistyksen puheenjohtaja Lassi Keränen.
Sähkökatkot jatkuivat noin viikon ajan. Niistä selvittiin maatiloilla olosuhteisiin nähden melko hyvin, Kemppainen ja Keränen arvioivat.
Valtaosalla tiloista oli varavoimaa omasta takaa. Ne, joilta varavoima uupui, saivat apua naapureilta.
”Harvaan asutuilla alueella ihmiset tottuneet kenttäoloihin. Ehkä erätaitoja on vielä jäljellä”, Keränen aprikoi.
Nyt lähes kaikilla hyrynsalmelaistiloilla alkaa olla oma varavoimalähde: Kajaanin myymälöistä aggregaatit hupenivat katkojen alettua vauhdilla.
Luken selvityksen mukaan vähiten huolissaan katkoksista ovat viljatilat: vain noin viidesosalla viljatiloista oli käytössään varavoimajärjestelmä.
Kyselyyn vastanneilla vihannespakkaamoilla ei ollut lainkaan varavoimajärjestelmää, mikä tarkoittaisi pakkaustoiminnan pysähtymistä heti katkon alettua.
Muutama opetus tykkylumiepisodista jäi käteen, Kemppainen kertoo. Yksi tärkeimmistä on vaihtokytkimen tarpeellisuus tiloilla.
Sen avulla kiinteistö kytketään pois valtakunnanverkosta sähkökatkon sattuessa.
Tiloille, joilta vaihtokytkin puuttui, jouduttiin kutsumaan sähkömies tilapäiskytkentöjä varten.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
