Markkinakatsaus: Lihan tuotanto lisääntyi keväällä – tuonti väheni ja kotimaisuusaste nousi 83 prosenttiin

Lihasikoja. Kuvituskuva. Kuva: Kari Salonen

Sianlihan- ja broilerin tuotanto kasvoi vuoden viiden ensimmäisen kuukauden aikana. Sianlihaa tuotettiin tammi–toukokuussa 2,8 prosenttia ja broileria 1,7 prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana.

Tuotantomäärän lisäys johtuu pääosin teuraspainojen lisäyksestä ja tuotostason noususta.

Muiden lihalajien tuotanto sen sijaan kutistui: naudanlihaa tuotettiin 2,4 prosenttia, kalkkunaa 4,9 prosenttia ja karitsanlihaa 12,2 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Suomen lihantuotannosta sian ja broilerin osuus on yhteensä 77 prosenttia, joten niiden tuotannon kasvu riitti vetämään muassaan alkuvuoden lihantuotantomäärän reilun prosentin verran plussalle.

Tiedot käyvät ilmi Kantar TNS Agrin tuoreesta tammi–toukokuun lihamarkkinakatsauksesta.

Naudanlihan osalta tuotannon lasku on johtunut pääosin viime vuoden vasikkavajeesta. Vasikkapula on jatkunut keväällä, mikä on laskenut teurasmääriä, pidentänyt kasvatusaikoja ja nostanut teuraspainoja.

Vuoden viiden ensimmäisen kuukauden aikana vasikoita syntyi vajaat 140 000, joka on 5,6 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Koko vuoden vasikkamäärän arvioidaan laskevan 0,7 prosenttia viime vuodesta.

Lihan tuonti puolestaan väheni tammi–toukokuussa 14 prosenttia verrattuna edellisvuoden vastaavaan aikaan. Tämä nosti lihan kotimaisuusasteen 83 prosenttiin.

Tuonnin väheneminen painottui huhtikuuhun, jolloin kaikkien lihalajien tuonti putosi yli kolmanneksen edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna, yhteensä 36 prosenttia. Huhtikuussa lihan kotimaisuusaste olikin 86 prosenttia.

Lihan vienti kasvoi maaliskuuhun asti.

Kotimaan markkinoilla lihan kokonaismyynti on kasvanut hieman. Näin ollen ruokakaupat ovat myynnillään paikanneet Horeca-sektorin koronaepidemian vuoksi jättämän aukon, Kantar arvioi.

Sianlihan tuottajahinnat nousivat tammi–toukokuussa kolme prosenttia edellisvuodesta. Broilerin tuottajahinta taas laski kolme prosenttia.

Naudan keskihinta pysyi liki ennallaan, laskua oli 0,4 prosenttia edellisvuoteen. Lehmän hinta nousi 8,1 prosenttia ja sonnin laski 2,7 prosenttia.

Karitsan hinta nousi yhden prosentin.

EU:n keskihintoihin verrattuna kotimaan O2-luokan sonnin tuottajahinta oli tammi–kesäkuussa 11,4 prosenttia korkeampi, lehmän 15,6 prosenttia ja hiehon 9,9 prosenttia.