Yhteismetsillä on jo paineita yhdistyä – yhteismetsäpäivillä peräänkuulutettiin dynaamisuutta

Pirjo Havia MetsäPremium Oy:stä esitteli ajatuksiaan erityyppisistä yhteismetsistä yhteismetsäpäivillä Oulussa. Puheenjohtajana tapahtumassa toimi johtaja Maarit Lindström Metsäteollisuus ry:stä. Kuva: Suvi Jylhänlehto

Yhteismetsien perustaminen on ollut niin metsätalouden harjoittajien, metsäteollisuuden kuin valtiovallan toive. Uusia yhteismetsiä onkin viime vuosina perustettu vilkkaasti, noin 40 vuodessa.

Viime vuonna tehtiin ennätys yhteismetsiin liitettyjen pinta-alojen määrässä: 8 453 hehtaaria.

Johtava asiantuntija Kari Tuppurainen Maanmittauslaitoksesta (MML) kertoi torstaina Oulussa yhteismetsäpäivillä, että lähivuosina yhteismetsiä todennäköisesti yhdistyy.

Yhdistämisiä ei ole vielä tapahtunut, mutta MML on luvannut toimia kätilönä ensimmäiselle yhdistymiselle.

Tuppuraisen mukaan yhdistäminen voi olla järkevää esimerkiksi siinä tilanteessa, jos yhteismetsällä ei ole enää aktiivista vetäjää.

Pitkän linjan yhteismetsäasiantuntija Pirjo Havia MetsäPremium Oy:stä kuvaili nykypäivän yhteismetsien monipuolista kirjoa.

"Osa laajenee, osa haluaa säilyttää kokonsa. Osa on alueellisesti hajanaisia, osa keskittyneitä. Osa työllistää, osa talkoilee, osa ostaa palveluja", hän luetteli.

Vanhojen, historiallisista syistä viranomaisten perustamien yhteismetsien lisäksi on tullut runsaasti muun muassa perheiden, sijoittajien sekä metsään perustuvien elinkeinoihin perustuvia yhteismetsiä.

Havia toivoi, ettei tarvitsisi puhua taantuvista yhteismetsistä. Totuus kuitenkin on, että osa yhteismetsistä passivoituu ja saattaa myös velkaantua.

"Uusilla yhteismetsillä voi olla ongelmia taloushallinnossa."

Dynaamisiksi hän mielsi systemaattisesti laajentuvat ja strategisesti johdetut yhteismetsät. Ne myös sopeutuvat ketterästi ympäröivän yhteiskunnan muutoksiin.

Perheiden perustamat yhteismetsät estävät sukutilojen pirstoutumista, mutta riidattomien perikuntien muodostumista ne eivät välttämättä estä, Havia muistutti ja nauratti yleisöä.

Espoolainen Markku Anttila perusti Haapavedelle avoimen yhteismetsän. Metsänhoito oli hänelle sijoitustoimintaa ja rakas elämäntapa, mutta iän karttuessa 500 hehtaarin tilan hoito kaukana kotoa alkoi käydä hankalaksi.

Hänen omat lapsensa eivät olleet metsätilan jatkamisesta kiinnostuneita, mutta myyntikään ei houkuttanut Anttilaa.

Alkukankeuksien jälkeen yhteismetsä pääsi vauhtiin.

Vuonna 2016 perustetun yhteismetsän pinta-ala on kasvanut 1 200 hehtaarista noin 2 000 hehtaariin ja osakkaiden määrä 20:stä 38:aan.

Yhteismetsän tavoite on kasvaa järkevästi niin, että se pysyy alueellisesti yhtenäisenä.

Korkea hirvikanta oli vaivannut Haapaveden aluetta yli kaksi vuosikymmentä. Nyt se on tullut lähemmäs tavoitetasoa.

Yhteismetsä on vuokrannut alueensa paikallisille metsästysseuroille alhaisella, alle 50 sentin hehtaarivuokralla.

"Meille kohtuullinen hirvikanta oli tärkeämpää kuin huippuvuokra", Anttila perusteli.

Haapaveden yhteismetsän filosofiaan kuuluu myös nuoren sukupolven sitouttaminen vastuunkantoon.

Yhteismetsä tiedottaa toiminnastaan sähköpostitse ja kotisivuillaan. Moni osakkaista asuu pääkaupunkiseudulla, minkä vuoksi osakkaat ovat pitäneet etelässä epävirallisia keskustelutilaisuuksia virallisten kokousten ohella.

"Fyysinen tapaaminen edistää pohdiskelua", Anttila painotti.