Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Puukuituvaatteilla veden tuhlausta, ympäristömyrkkyjä ja mikromuovia vastaan – koivu käy tuotekehityksen kilpajuoksua eukalyptuksen kanssa

    Aalto-yliopistossa kehitetään ympäristöystävällistä vaatekuitua puusta. Siitä toivotaan korvaajaa puuvillalle ja polyesterille.
    Suomalaisesta puukuitukankaasta on valmistettu vasta muutamia vaatteita. Ranskan presidentti sai Suomen vierailullaan lahjaksi sinisen puukuituhuivin. Vaaleasta kankaasta on valmistettu puku rouva Jenni Haukiolle.
    Suomalaisesta puukuitukankaasta on valmistettu vasta muutamia vaatteita. Ranskan presidentti sai Suomen vierailullaan lahjaksi sinisen puukuituhuivin. Vaaleasta kankaasta on valmistettu puku rouva Jenni Haukiolle. Kuva: Päivi Sivonen

    Ylivoimaisesti suurin osa maailman vaatteista valmistetaan puuvillasta tai polyesteristä. Molempien tuottamiseen liittyy paljon ongelmia, ja kuluttajat ja sitä kautta vaateteollisuus ovat alkaneet kaivata vaihtoehtoja materiaaleihin.

    Puuvillan viljely vaatii paljon vettä ja viljelyalaa, joka on pois ruuantuotannosta. Keinokuituinen polyesteri on ollut viime aikoina otsikoissa siitä irtoavien ja meriin päätyvien mikromuovien takia. Molempien materiaalien työstämisessä käytetään lisäksi runsaasti ympäristölle haitallisia kemikaaleja.

    Ympäristöystävällisempää vaihtoehtoa etsitään puusta.

    Aalto-yliopistossa kehitetään uudenlaista selluloosaperäistä vaatekuitua, jonka raaka-aineena käytetään suomalaista koivua. Ioncell-nimisen vaatekuidun etuna pidetään juuri sen ekologisuutta: raaka-aine on uusiutuvaa ja biohajoavaa. Valmistusmenetelmässä selluloosaa liuotetaan ionisessa liuoksessa, joka on myrkytön.

    "Olemme yhä kehitysvaiheessa, mutta tuotanto on täysin suljettu eli siitä ei synny päästöjä. Jos onnistumme kehitystyössä ja sen kaupallistamisessa, tulevaisuudessa voimme lisäksi kierrättää 50 prosenttia omasta materiaalistamme", kertoo tutkimusryhmän johtaja Herbert Sixta.

    Tutkimusryhmässä on kokeiltu kierrättää muun muassa sanomalehtipaperia uudelleen vaatekuiduksi.

    Ioncell-koivukuitu sai paljon huomiota joulukuussa, kun rouva Jenni Haukio asteli siitä valmistetussa puvussa Linnan juhliin. Matkaa on kuitenkin vielä siihen, että tavallinen kuluttaja löytäisi sellukuituisen puseron vaatekaupan rekistä.

    "Kysyntä on kova, mutta prosessi ei ikävä kyllä ole nopea. Kysymys on siitä, voimmeko tuottaa materiaalia kilpailukykyiseen hintaan riittävästi. Ja toiseksi, voimmeko varmasti tuottaa sitä ympäristöystävällisyyslupauksiemme mukaisesti", Sixta selittää.

    Materiaalia on kehitetty vuosia. Tänä vuonna on tarkoitus käynnistää testituotanto, jonka jälkeen muodostuu käsitys materiaalin kaupallisista mahdollisuuksista.

    Tilausta puukuitukankaille olisi. Maailmassa valmistettiin viime vuonna lähes satatuhatta miljoonaa tonnia tekstiiliä, joista suurin osa oli öljypohjaisia tekokuituja, kuten polyesteriä. Niiden etu on halpa hinta, mutta Sixta uskoo ekologisempien materiaalien kysynnän kasvuun varsinkin Aasiassa.

    "Näemme, että kun ihmisten määrä ja varallisuus Aasiassa kasvavat, heillä on varaa myös vähän kalliimpiin tekstiileihin. Trendi näkyy jo: ihmiset haluavat käyttää mieluummin luonnonmateriaaleista valmistettuja vaatteita kuin keinokuituja."

    Koivun lisäksi puukuituisen tekstiilin raaka-aineeksi sopii mikä tahansa muu puulaji. Sixtan tutkimusryhmässä on kokeiltu eukalyptuksen kuituja. Vastaavanlaisia kehityshankkeita on tutkimusjohtajan mukaan muuallakin: "Aasiassa on paljon toimijoita, jotka testaavat materiaalien toimivuutta. Kakkosena tulevat pohjoismaat."

  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.