Luke muuttaisi maa- ja metsätaloudelle tukijärjestelmät tulosperusteiseksi
Nykinen kannusteperusteinen järjestelmä ei huomio ilmastohyödyn saavuttamista riittävästi.
Turvemaiden käsittelyllä ja käytöllä on suuret ilmastovaikutukset sekä maa- että metsätaloudessa. Kuva: Kai TirkkonenSuomen tavoitteena on nollata hiilipäästöt vuoteen 2035 mennessä. Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan tavoitteen saavuttamista tukisi maa- ja metsätalouden tukijärjestelmien muuttaminen tulosperusteiseksi.
Luken selvityksen mukaan maa- ja metsätalouden tukijärjestelmiä on uudistettava niin, että ilmastotavoitteet saavat niissä enemmän painoa. Samalla on lisättävä kannustimia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ja hiilivarastojen lisäämiseen.
Tällä hetkellä käytössä olevien kustannusperusteisten kannustimien avulla korvataan maanomistajien ja viljelijöiden toimenpiteiden kustannuksia, mutta itse ilmastohyödyn saavuttaminen ja sen kustannustehokkuus jäävät huomiotta.
Selvitys kannustaa kokeilemaan rohkeasti tulosperusteisia kannustinjärjestelmiä. Tulosperusteinen kannustinpalkkio perustuu päästövähennykseen ja sen yhteiskunnallisesti arvotettuun hintaan.
Luken mukaan tulosperusteisten tukien mahdollisuuksia on Suomessa hyödynnetty liian vähän.
Tukijärjestelmän muutos vaatisi ajattelutavan muutosta sekä maa- että metsätaloudessa.
Jos maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen 29 prosentin vähennystavoite halutaan saavuttaa, päästövähennyskannustimia on lisättävä merkittävästi turvemailla ja osin myös kivennäismailla.
”Tulosperusteiset tuet voivat tehdä turvemaiden päästöjä vähentävät toimet kannattaviksi etenkin heikkosatoisilla turvepelloilla. Tämä ei olisi ristiriidassa ruokaturvan kanssa”, sanoo Luken tutkimusprofessori Heikki Lehtonen.
Lehtonen painottaa, että viljelijöiden täytyy ansaita välittömiä kustannuksia suurempia tuottoja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä ja saada siten katetta tehdyille investoinneille.
Metsätalouden nykyinen tukijärjestelmä edistää pääasiassa puuntuotantoa.
”Esimerkiksi lehtipuuston osuuden lisääminen on ollut metsänhoidon keskeinen tavoite jo yli 30 vuotta, mutta tulokset ovat jääneet osin vaatimattomiksi”, sanoo erikoistutkija Esa-Jussi Viitala Lukesta.
Ojitettuja suometsiä on Suomessa viisi miljoonaa hehtaaria, eniten Euroopassa.
”Ilmastovaikutusten kannalta on tärkeää, miten metsätalouden tuet ohjaavat ojitettujen suometsien käsittelyä. Kannustimia tarvitaan jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen siirtymiseen rehevillä turvemailla ilmasto- ja vesistöhyötyjen takia”, pohtii Viitala.
Vastaava kannustinten puute koskee yksityismetsien luonnonhoitoa, kuten lehtojen, lähteiden ja muiden arvokkaiden elinympäristöjen hoitoa. Metsänomistaja ei hyödy niistä taloudellisesti, vaikka toimenpiteet tuottavat yhteiskunnalle selkeitä hyötyjä.
Viitalan mukaan metsätalouden tukijärjestelmää voisi kehittää huomattavasti nykyistä monipuolisemmaksi ottamalla käyttöön uudentyyppisiä tulosperusteisia tukia ja kannustinpalkkioita markkinattomien ilmasto- ja ympäristöhyötyjen tuottamiseksi.
”Tulosperusteisuus antaisi mahdollisuuden kohdentaa toimia sinne, missä ne ovat kustannustehokkaimpia”, sanoo Viitala.
”Euroopan komission tuore luonnos metsätalouden valtiontukien suuntaviivoiksi rahoituskaudelle 2023‒2029 avaa ensimmäistä kertaa tällaisia tukimahdollisuuksia. Suomen metsäluonnon, metsätalouden ja metsäteollisuuden edun mukaista olisi tarttua näihin”, katsoo Viitala.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
