Aarre: Hevossavotan valtti on siisti jälki – koneelliseen korjuuseen verrattuna se on tuplaten kalliimpaa

Hevosvetoinen tukkikärry lastataan polttomoottorilla toimivalla hydraulikuormaimella. Kuva: Kari Lindholm

Onko tässä palattu 1960-luvulle vai mistä nämä hevossavotan äänet ovat lähtöisin?

Aikamatkailusta ei kuitenkaan ole kysymys. Meneillään on liki neljän hehtaarin kokoisen kuusikon harvennushakkuu uitto- ja metsämuseon palstalla Oulun Siikasaaressa.

Oulun kaupungin omistaman Turkansaaren museoalueen 90-vuotias kuusikko kasvoi liian tiheässä asennossa, ja sitä haluttiin väljentää. Edellisestä harvennuksesta oli kulunut parikymmentä vuotta, eikä metsän haluttu riukuuntuvan pilalle.

Metsäkoneiden käyttäminen ei tullut kysymykseen, sillä roudaton metsämaa on vanhaa peltoa eikä kanna raskaita koneita. Lisäksi kohde sijaitsee painorajoitteisten siltojen takana.

Museon metsikön tiheys ennen harvennusta oli reilu 2 000 runkoa hehtaarille. Kasvuun jää harvennuksen jälkeen noin tuhat runkoa, ja puustopoistuma on lähes 100 kuutiometriä hehtaarille.

Turkansaaressa työskenteleviä hevosmetsureita Peter Ekholmia ja Miika Åfeltia ei ollut aivan helppo saada yhtä aikaa töihin näin kauas pohjoiseen, sillä molemmat ovat hyvin varattuja.

Ekholm, 54, on tehnyt metsätöitä Oulussa vuosittain mutta yksin, jolloin hevoset ovat pitkälti joutilaina miehen sahatessa.

”Yhteistyöllä hakkuutyömaa saadaan valmiiksi paljon nopeammin verrattuna siihen, että tekisin kaiken itse. Hevosten pito maksaa saman verran, tekevät ne töitä tai pitävät rokulia”, Ekholm sanoo.

Peter Ekholmin yritys Selänteen Metsäpalvelu on kotoisin Reisjärveltä. Åfeltin Työhevoset toimii Ikaalisissa. Tällä savotalla toimitaan siten, että Peter Ekholm on savotan pääurakoitsija ja Miika Åfelt, 45, sen aliurakoitsija. Ekholm on toiminut metsurina vuodesta 1983, Åfelt vuodesta 1994.

Åfeltin hevosmies, pienviljelijä Juha Lahti Merikarvialta, ajaa runkoja ja risukuormia lanssiin. Ajomatkaa on noin kilometri. Ainespuu myydään, hakkuutähteistä tehdään haketta lähitilan lämmitystarpeisiin.

Miehet myöntävät, ettei hevosmetsureiden työllä pysty kilpailemaan metsäkoneiden kanssa hinnassa, sillä koneellinen korjuu on lähes puolta halvempaa. Hevossavotan valttina on siisti työn jälki. Miehet hakkaavat lähes pelkästään erikoiskohteita, joissa tällä on merkitystä.

Tiedätkö, kuinka tehokas hevosvaljakko on verrattuna traktoriin ja minkä ikäiseksi savottahevonen tekee töitä? Lue koko juttu Aarteen sivuilta.