Hirrenveistäjät huolestuivatammattikuntansa jatkuvuudesta
Pentti Vänskä Toivalan hirsiseminaarin jälkeen alkoi kaksipäiväinen mestarikurssi, jossa opeteltiin vaativien liitosten tekemistä. Meinrad Rohner sahaa. Taka-alalla Kari Komu (vas.), Pasi Kakkinen ja Jussi Leponiemi. Kuva: Viestilehtien arkistoSIILINJÄRVI (MT)
Hirsirakennuksia käsityönä veistävillä yrittäjillä on vaikeuksia siirtää ammattitaitoaan seuraavalle sukupolvelle. Toimivaa järjestelmää nuorten kouluttamiseksi alalle ei ole.
Puute tuotiin ilmi hirsirakentamisseminaarin keskustelussa Siilinjärvellä viime viikolla. Seminaari oli osa Savon ammatti- ja aikuisopiston Mestari 2012 -tapahtumaa.
Nykyisin hirsirakentamista voi opiskella aikuiskoulutuksena tai pienenä osana talonrakentajan koulutusta. Joissakin kouluissa voi opetella teollisesti valmistettujen hirsirakennusten pystyttämistä. Se on tyystin eri asia, kuin käsityövaltainen hirrenveisto.
Nuoria voi periaatteessa kouluttaa veistäjiksi oppisopimuksella, mutta käytännössä se tulee yrittäjälle liian kalliiksi.
”Nuorten oppisopimuskoulutus ei toimi, koska palkkaa ei voi maksaa osaamisen mukaan”, tiivisti Hyrynsalmella Alppisalvos-nimistä veistämöä pitävä Meinrad Rohner.
Alppisalvoksella on yksi vakituinen, perheen ulkopuolinen työntekijä. Tilapäistä työvoimaa voi olla muutama henkilö enemmän.
Rohner on yrittänyt järjestää koulutusta omin voimin, mutta kursseista tulee liian kalliita ilmaiseen koulutukseen tottuneille suomalaisille.
Pitkäkestoiseen koulutukseen rahoitusta on vaikea järjestää ilman olemassa olevaa ammattitutkintoa. Eri tutkintojen määrää taas on pyritty karsimaan eikä lisäämään, selittää koulutuspäällikkö Ari Puustinen Savon ammatti- ja aikuisopistosta.
Puustisen mukaan Savon ammatti- ja aikuisopiston hirsirakentajan koulutuksen käyvät tyypillisesti kirvesmiehet, jotka haluavat täydentää osaamistaan.
Harrastuksena hirrenveisto näyttäisi voivan hyvin. Hirsityökalujen myynti on kymmenkertaistunut 12 vuodessa, kertoo Raimo Tikkanen työkaluja myyvästä Hirspek Oy:stä.
Ilmastopolitiikka ja sen kautta muuttuvat määräykset suosivat puuta ja hirsirakentamista, muistutti puheenvuorossaan Kyösti Heino Woodpoliksesta.
Heinon mukaan tulevaisuudessa rakentamismääräykset ohjaavat yhä voimakkaammin puun käyttöön, koska se ainoana materiaalina sitoo kasvaessaan hiilidioksidia eikä päästä sitä ilmakehään.
Heino näytti esityksessään, että nykyisillä, tiukoilla energiamääräyksilläkin on luvallista rakentaa asuintaloja hirrestä.
Jalo Poijulan mukaan Suomen energiamääräyksissä oltiin kuitenkin vähällä kieltää hirsiseinät.
Hirsitaloteollisuuden etujärjestö onnistui vakuuttamaan virkamiehistön ja politiikan päättäjät puun eduista.
Poijula on Hirsitaloteollisuus ry:n puheenjohtaja ja hirsitalovalmistaja Kontiotuotteen toimitusjohtaja.
”Suosittelen teille käsinveistäjillekin etujärjestöä. Siellä menee helposti lapsi pesuveden mukana, kun Helsingissä tehdään lakeja”, Poijula patisteli seminaariväkeä.
Poijula kiitteli Ranskan lainsäädäntöä, joka määrää käyttämään 15 prosenttia puuta julkisessa rakentamisessa. Puusta on siellä tullut mainosvaltti yksityisissäkin hankkeissa. Hirsitalojen vienti maahan on noussut vuosi vuodelta.
”Sopii kysyä, miksi näin ei tehdä Suomessa.”
Viennin kärkimaa on yhä Venäjä.
Poijulan mielestä käsityöläisten ja teollisten yritysten välillä ei ole ristiriitaa.
”Huonosti tehty hirsitalo pilaa puolin ja toisin mainetta. Hyvä, käsinveistetty hirsirakennus on meillekin käyntikortti.”
HENRIK SCHÄFER
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
