Luonnonsuojelulaki uudistuu ‒ MTK:n pelkona on harmaan, korvaamatta jäävän suojelun lisääntyminen, Luonnonsuojeluliitto: “Metsät ovat luonnonsuojelumme ykkösongelma”

MTK katsoo, että luonnonsuojelulain luontotyyppisuojelun tulee jatkossakin perustua viranomaisen tekemään päätökseen. Voimassa oleva luonnonsuojelulaki suojaa uhanalaisten lajien lisäksi yhdeksää luontotyyppiä. Kuva: Kari Salonen

MTK vaatii muutoksia hallituksen esitykseen luonnonsuojelulain uudistamisesta. Luonnonsuojelulaki lähti tänään valtioneuvostosta eduskuntaan.

Yksi isoimmista ongelmakohdista on luontotyyppisuojelun kokonaisuus, MTK:n lakimies Anna-Rosa Asikainen toteaa tiedotteessa.

MTK korostaa, että se ei vastusta suojelun tarpeessa olevien luontotyyppien turvaamista. Suojeluun liittyvien menettelyjen on oltava maanomistajien kannalta hyväksyttäviä ja käytännössä toimivia.

Asikainen kertoo, että MTK vastustaa ehdotusta, jossa eräiden luontotyyppien osalta viranomaisen päätöksestä luovuttaisiin eli suojelu olisi voimassa suoraan lain perusteella. Erimielisyyttä on liittynyt nimenomaan menettelyyn, ei itse suojeltaviin luontotyyppeihin.

Uudistusta on valmistelu ympäristöministeriön johdolla vuoden 2020 alkupuolelta lähtien. Työryhmävalmistelu päättyi vuoden 2021 lopulla, jolloin julkaistiin hankkeen loppuraportti.

MTK jätti loppuraporttiin eriävän mielipiteen, sillä kokonaisuuteen sisältyi maanomistajien sekä maa- ja metsätalouden kannalta kelvottomia ehdotuksia.

MTK on koko valmistelun ajan painottanut, että se kannattaa uudistukselle asettuja tavoitteita lainsäädännön toimivuuden parantamiseen, luonnonsuojelun hyväksyttävyyden lisäämiseen sekä luonnonsuojelulain roolin selkeyttämiseen liittyen.

Hallituksen esitykseen sisältyvä sääntely ei kuitenkaan kaikilta osin vie kohti asetettuja tavoitteita.

MTK muistuttaa, että sääntelyn vaikutusten on oltava tiedossa lakia säädettäessä.

Uhanalaisten luontotyyppien ja lajien huomioonottamisvelvollisuuden osalta on hankala arvioida, miten sääntely vaikuttaisi maanomistajiin.

Pelkona on harmaan, korvaamatta jäävän suojelun lisääntyminen, Asikainen sanoo.

Myös Metsäteollisuus ry nostaa esiin tiettyjen luontotyyppien automaattisuojelun, jota kutsutaan esityksessä tiukaksi suojeluksi.

Moni muutos on vaikutuksiltaan epäselvä ja vähentää metsäteollisuuden toimintaympäristön ennakoitavuutta, Metsäteollisuus ry:n tiedotteessa todetaan.

Lakiesityksen ennakoitavuutta heikentää velvoite uhanalaisten lajien ja luontotyyppien huomioon ottamisesta muun lainsäädännön mukaisissa menettelyissä kuten kaavoituksessa ja luvituksessa.

”Kyseiset säännökset ovat käytännön soveltamisen ja vaikutustensa osalta erittäin epäselviä. Metsäteollisuuden mielestä tiettyjä toimenpiteitä koskevat vaatimukset tulisi määritellä ainoastaan niitä koskevissa laeissa”, toteaa Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi.

Nykyisen luonnonsuojelulain luontotyyppisuojelu on tiukkaa suojelua, mutta se perustuu viranomaisen rajauspäätösmenettelyyn.

”Automaattisuojelusta tulisi luopua ja uudetkin luontotyypit suojella viranomaisen päätöksellä. Se on sekä maanomistajien oikeusturvan että luonnon monimuotoisuuden turvaamisen kannalta järkevää”, painottaa Niemi.

Suomen luonnonsuojeluliitto pitää tärkeänä lain kiireellistä käsittelyä.

Lakiluonnoksen suurin ongelma on Luonnonsuojeluliiton mielestä se, että se ei tuo paljoa uutta metsiensuojelulle.

“Metsät ovat luonnonsuojelumme ykkösongelma, ja sitä ei pelkästään tällä luonnonsuojelulain osittaisuudistuksella pystytä merkittävästi parantamaan. Myös metsälakia on tarpeen lausuntokierroksen jälkeen vielä uudistaa, kuten tehtiin edellisessä luonnonsuojelulain uudistuksessa vuonna 1997”, toteaa Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Tapani Veistola.

Lakiin tulisi ensi kertaa Suomessa ekologisen kompensaation mahdollisuus. Kompensaatio koskisi tässä vaiheessa vain vapaaehtoisia kompensaatioita.

Luonnonsuojeluliiton mielestä eduskunnan tulee palauttaa valmisteluvaiheessa mukana ollut kompensaatiovelvoite kaikkiin luonnonsuojelulain mukaisiin poikkeuslupiin. Niitä annetaan vain muutamia kymmeniä vuodessa.

Ilman luonnolle aiheutuvan haitan hyvittämistä pilaaja ei maksa ja luonto häviää.

“Tähän asti on hyväksytty, että taloudellinen toiminta saa heikentää luontoa. Ekologinen kompensaatio oikein toteutettuna muuttaa tätä lähtökohtaa. Nyt kompensaatio koskisi vain vapaaehtoista toimintaa. Jatkossa kaikille luontohaitoille tulee asettaa hinta ja luonnon tilan paraneminen olla kaiken taloudellisen toiminnan lähtökohtana. Se osaltaan auttaisi pysäyttämään luontokadon", huomauttaa Luonnonsuojeluliiton ympäristöpäällikkö Paloma Hannonen.

MTK on tyytymätön ekologisen kompensaation säännösehdotuksiin. Hallitusohjelma painottaa pilotointien tekemistä ennen lainsäädännön mahdollista muuttamista.

Samaa huomauttaa metsäteollisuus: Ekologinen kompensaatio on osana hallituksen esitystä eduskunnalle, vaikka menettelyn pilotointi on vielä kesken.

Metsäteollisuuden mielestä kokonaan uudenlaisen menettelyn käyttöönotto vaatisi huolellisempaa valmistelua ja kokonaisvaikutusten laajaa arviointia.

”On hyvä, ettei keskeneräistä ekologista kompensaatiota olla sisällyttämässä lakiin velvoittavana elementtinä, mutta vapaaehtoisetkin kompensaatiot ansaitsevat hyvin valmistellut pelisäännöt. Meille on tärkeää, että ekologista kompensaatiota toteutettaessa varmistetaan toimien lisäisyys, paikallisuus ja aidot ekologiset hyödyt”, painottaa Niemi.

MTK on tyytyväinen järjestö korvaussäännösten täydentämiseen ja yleiseen pyrkimykseen kehittää luontotiedon hallintaa.

Metsäteollisuus kiittää sitä, että uudistuksen myötä viranomaisten sekä muiden toimijoiden rooleja ja tehtäviä kirkastetaan. Lisäksi lakiin ollaan lisäämässä kokonainen luku luonnonsuojelun tiedonhallinnasta, mikä on tärkeää, kun luontotiedon määrä ja käyttö edelleen lisääntyvät, Metsäteollisuus kiittää tiedotteessa.

Uudenlaisena monimuotoisuuden turvaamiskeinona lakiin on tulossa mahdollisuus suojeltavan lajin avustettuun leviämiseen.

Lisäksi luonnon monimuotoisuuden hoitoon on jatkossa mahdollista saada rahallista avustusta luonnonsuojelulakiin perustuen. Vapaaehtoisuuteen perustuvat, monimuotoisuuden tilaa monipuolisesti parantavat METSO- ja Helmi-ohjelmat saavat niin ikään lakiperustan.

Luonnonsuojeluliitto kiittää uhanalaisten lajien ja luontotyyppien aiempaa parempaa huomioon ottamista päätöksenteossa, ilmastonmuutokseen sopeutumista, vapaaehtoisia alueellisia luonnonsuojelun toimeenpanosuunnitelmia ja Suomen luontopaneelin aseman vakiinnuttamista.

“Lakiluonnoksessa on monia parannuksia. Se turvaisi muun muassa kansallispuistot ja luonnonpuistot kaivostoimintaa tähtäävältä malminetsinnältä, mikä on Luonnonsuojeluliiton pitkäaikainen vaatimus”, Luonnonsuojeluliiton ympäristöjuristi Matti Kattainen toteaa.

“Luonnonsuojeluliiton mielestä kaikki muutkin valtion ja yksityiset luonnonsuojelualueet tulee suojella kaivostoiminnalta.”

Lue lisää:

Luonnonsuojelulakiin lisätään uusia luontotyyppejä – maanomistajan ei tarvitse tunnistaa luontoarvoja

Sitä saa mitä mittaa: luontokatoa – taisto ei pääty koskaan

Lappiin tulee Suomen suurin ekologinen kompensaatio: Anglo American hyvittää Sakatin kaivoksen haitat ostamalla 2900 hehtaaria metsää suojeluun