Taimikot vaarassa ensi talvena: Pohjois-Lappiin ennustetaan kunnon myyrähuippua

Myyrät aiheuttavat nuorissa taimikoissa vahinkoa talvisin. Kuva: Jaana Kankaanpää

Myyriä on suurimmassa osassa maata vähän, selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) seurannoista.

Suomen itäosissa myyräkannat ovat juuri romahtaneet, muualla ollaan jo nousussa alhaisista kannoista.

Lounais-Suomesta Pirkanmaalle ja eteläiseen Keski-Suomeen ulottuvalla vyöhykkeellä myyriä on kohtalaisesti. Niiden odotetaan runsastuvan vaatimattomaksi huipuksi syksyllä.

Vain pohjoisimmassa Tunturi-Lapissa myyriä on runsaasti. Siellä kannan odotetaan saavuttavan huippunsa syksyyn mennessä.

”Oulun seudulta Kainuuseen ja Pohjois-Karjalaan ulottuvalla vyöhykkeellä koettiin myyrähuippu loppuvuonna 2022, ja kannat ovat pienentyneet merkittävästi talven aikana. Pohjoisin Suomi on tällä hetkellä ainoa paikka, jossa myyriä tavataan nyt runsaasti, johtava tutkija Otso Huitu Lukesta sanoo tiedotteessa.

Metsänomistajien kannattaa tarkistaa taimikkonsa talven myyrätuhojen varalta Oulusta Itä-Suomeen ulottuvalla alueella, jossa myyrähuippu ajoittui viime syksyyn.

Kainuussa kannat olivat erityisen vahvat, ja siellä oli myös pahimmin taimia vaurioittavia peltomyyriä.

Huipun jälkeisinä kahtena vuotena taimituhoriski on alhainen.

Myyräkannat vaihtelevat säännöllisissä sykleissä.

Alhaisen kannan vaihetta seuraa kaksi tai pohjoisessa kolmekin vuotta kestävä nousuvaihe. Huippu saavutetaan nousun jälkeisenä syksynä. Huippu voi olla hyvin lyhyt tai jatkau vielä seuraavankin syksyn yli.

Huipun jälkeen kanta romahtaa. Vaihe kestää yleensä seuraavan kesän yli.

Joskus monivuotinen syklisyys häviää, ja myyräkannat seuraavat vuodenaikoja. Silloin myyriä on keväisin vähän ja syksyllä kohtalaisesti. Esimerkiksi Etelä- ja Pohjois-Savossa myyräkannat ovat vaihdelleet vain vuodenaikaisesti viimeiset 6–7 vuotta.

”On vielä epäselvää, mikä näitä jopa vuosikymmenten mittaisia muutoksia saa aikaan. Se, että nämä muutokset yleensä tapahtuvat laajoilla alueilla yhtaikaa, viittaisi ilmastollisiin tekijöihin”, Huitu kertoo.