Stora Enso hakee korjuukumppaneita nyt Itä-Suomeen, koneyrittäjiä arveluttaa ”torpparimalli”
Koneyrittäjien liitto pitää korjuukumppanimallia paluuna torppariaikaan.
Korjuukumppaniksi ryhtyvä urakoitsija saa nelivuotisen sopimuksen. Siihen kuuluvat leasing-sopimuksella puunkorjuuseen tarvittavat metsäkoneet. Arkistokuva. Kuva: Jouni PorsangerMetsäyhtiö Stora Enso julkaisi keväällä uuden korjuukumppanimallin, jonka tarkoitus on helpottaa oman korjuuyrityksen perustamista. Nyt yhtiö hakee niin sanottua harvesting partner -yrittäjää Pohjois-Karjalan Lieksaan.
”Harvesting partner -konseptin merkittävin hyöty on, että uuden yrittäjän ei tarvitse hankkia rahoitusta isoihin koneinvestointeihin, vaan voi keskittyä ydinliiketoimintaansa eli puunkorjuuseen”, kertoo operaatiojohtaja Elina Hopponen Stora Enson Suomen puunhankinnasta.
Hopponen kertoo, että korjuukumppaniksi ryhtyvä urakoitsija saa nelivuotisen sopimuksen. Siihen kuuluvat leasing-sopimuksella puunkorjuuseen tarvittavat metsäkoneet. Kumppanipakettiin sisältyvät myös esimerkiksi kirjanpitopalvelut, henkilöstöpalvelut ja koulutus.
Konsepti on lähtöisin Stora Enson Ruotsin puunhankinnasta.
Koneyrittäjien liiton varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola arvosteli kumppanuusyrittäjämallia Koneviestin kolumnissaan syyskuussa.
”Kerrotun mukaisesti sopimuskumppanilta odotetaan sitoutumista kaksivuorotyöhön viitenä päivänä viikossa. Tätä kait voisi kutsua jonkin sortin torpparimalliksi, jonka oletin jo aikoja sitten kuolleen Suomessa”, hän kirjoitti.
Jaakkolan mukaan Suomessa ei ole pulaa puunkorjuuyrittäjistä, vaan metsäkoneenkuljettajista.
”Jos edellytykset kannattavalle liiketoiminnalle olisivat otolliset, markkinoilla jo olevista yrittäjistä löytyisi aivan varmasti laajennushaluisia. Ei pitäisi olla tarvetta tällä tavalla keinotekoisesti synnyttää uusia yrityksiä”, hän lataa.
”Jos edellytykset kannattavalle liiketoiminnalle olisivat otolliset, markkinoilla jo olevista yrittäjistä löytyisi aivan varmasti laajennushaluisia.” Simo Jaakkola
Jaakkolan mukaan Stora Enson esittelemä malli ei tuo yhtään uutta työntekijää alalle, vaan se vain siirtää työntekijöitä työpaikasta toiseen.
”Houkuttelemalla työsuhteisia koneenkuljettajia yrittäjiksi, Stora Enso samalla kannustaa ja auttaa uusia yrittäjiä ryhtymään entisen työnantajansa kilpailijaksi.”
Hänen mielestään yritys ei tällöin toimi nykyisiä sopimusurakoitsijoita kohtaan lojaalisti.
Stora Enso perustelee kumppanuusyrittäjämallia sillä, että se tukisi puunkorjuun ammattilaisia pysymään alalla ja helpottaisi metsäalalta muille toimialoille siirtyneiden yrittäjien ja kuljettajien palaamista takaisin puunkorjuun pariin.
Hopposen mukaan korjuukumppanuus on kiinnostanut paljon. Suomessa ensimmäinen uuden mallin mukainen yrittäjä aloitti Etelä-Pohjanmaalla marraskuussa.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
