Video: Hakkuri painaa kaiken aikaa ‒ päivät viikossa eivät silti riitä

Pääosa jalasjärveläisen T. Ranta Oy:n haketustyömaista on metsässä metsäteiden varressa. Kuva: Arto Takalampi

Massiivinen ja suuritehoinen Mus-Max-autohakkuri nielee isoon syöttöaukkoonsa vaivatta kourallisen hakkutähdettä. Rummun 10 terää tekevät nopeasti selvää jälkeä ja heitin lennättää valmiin hakkeen suoraan vuorossa olevaan puoliperävaunuun.

Tämänkertainen Timo Rannan yrityksen T. Ranta Oy:n työmaa on Westas Groupin leimikko Teuvalla. Päätehakkuu on tehty viime vuonna ja kasalle puidut hakkuutähteet on ajettu kesän aikana tienvarteen haketusta odottamaan.

”Pääsääntöisesti nyt haketetaan rankaa, kokopuuta tai hakkuutähteitä viime vuoden puunkorjuusta, jolloin nykyisesti energiakriisistä ei vielä tiedetty mitään. Mielenkiinnolla odotankin, mitä alkava talvikorjuukausi tuo tullessaan puun hintoihin ja energia-alalle”, Ranta miettii.

”Kysyntää kuvaa, että tavaraa menee välivaraston kautta saman tien haketta tarvitsevalle isolle laitokselle Etelä-Suomeen.”

Ranta hakettaa vuodessa noin 150 000 irtokuutiometriä haketta, josta noin puolet tehdään hakkuutähteestä ja loput rangasta tai kokopuusta. Hake ei Rannan mukaan ole nyt niin kuivaa kuin toivoisi, sillä kesä ei ollut paras mahdollinen kuivumisen kannalta.

Pääasiakkaina on kolme isoa energia-alan toimijaa eli puupolttoaineen hankkijaa tai käyttäjää suurimpana L&T Biowatin ja Neovan muodostama Laania sekä Westas Group ja Kurikan Kaukolämpö.

Rannan asiakaskunta laajeni näihin isoihin toimijoihin samaan tahtiin kuin yrityksen hakkurikalusto kasvoi. Samalla myös toiminta-alue suureni ja pääosa työmaista on Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa.

”Toiminta on paisunut koko ajan ja nyt työtä on niin paljon, etteivät päivät meinaa riittää. Pääasiakkaiden lisäksi ehdin palvella muita asiakkaita kuten maatiloja enää rajallisesti”, hän sanoo.

Haketuksen Ranta aloitti toisen yrityksen alihankkijana vuonna 2011 käytetyllä traktorihakkurilla maatilan sivuelinkeinona. Alkuun työmaina olivat haketta käyttävät lähiseudun maatilat.

Vuonna 2014 tehoa tuli lisää, kun hän hankki uutena Mus-Maxin traktorihakkurin. Sen hän vaihtoi vuonna 2018 saman merkin autohakkuriin, joka toimitettiin valmiiksi Mercedes-Benz Arocsin alustalle asennettuna.

Ranta hakettaa yksin. Verkostot ovat kuitenkin kunnossa, sillä tarvittaessa saatavilla on varakuski ja apuja löytyy myös muilta urakoitsijoilta. Kalliin varahakkurin pitämistä parkissa hän ei pidä taloudellisesti järkevänä, sillä työt ovat tulleet tälläkin järjestelyllä tehtyä.

Pääosa työmaista on metsäteiden varrella, joissa haketetaan suoraan kuljetusautoon. Kurikan Kaukolämmölle hän käy hakettamassa rangat terminaaleissa, joista aliurakoitsija siirtää hakkeen eteenpäin.

Hakkeen kuljetuksen Ranta on ulkoistanut karvialaiselle Koneyhtymä Hietikko & Raitaluoma Oy:lle, jolla on käytössään kolme hakekuljetuksiin räätälöityä satakuutioista puoliperävaunua.

”Kun kaikki kolme autoa ovat samasta yrityksestä, kuljetusten järjestelyt hoituvat jouhevasti. Minä vain ilmoitan ajan ja paikan”, hän naurahtaa.

Timo Rannan yrityksen haketuskapasiteetti kasvoi merkittävästi, kun traktorihakkuri vaihtui viitisen vuotta sitten autohakkuriin. Kuva: Arto Takalampi

Kuljetusyritys on hänen mukaansa panostanut kalustoon eli veturiin ja kärryihin. Perävaunut on varustettu pakko-ohjaavilla akseleilla, jolloin kaikkia pyöriä vodaan ohjata erikseen ja kääntösäde on pienempi kuin kiinteäakselisella.

Hakeyrittäjälle energiatilanne näkyy Rannan mukaan etenkin polttoaine- ja varaosakustannusten nousuna. Taksat on kuitenkin sidottu indeksiin, jolloin kustannusten nousu siirtyy energiaketjussa eteenpäin lopulliselle käyttäjälle.