Tieisäntä ei tyrmää yhä painavampia kuljetuksia, mutta teiden korjauksista pitää kantaa vastuu
Teitä on särkynyt viime vuosina selkeästi enemmän kuin aikaisemmin, toteaa nivalalainen tieisäntä Ari Eteläniemi.
Jos Suomeen sallittaisiin nykyisiä 76-tonnisia painavammat ajoneuvoyhdistelmät, kuljettajat joutuisivat välttämään tuhansia painorajoitettuja siltoja. Nykyään painorajoitettuja siltoja on 450. Kuva: Markku VuorikariNivalalainen tieisäntä Ari Eteläniemi hoitaa Pohjois-Pohjanmaalla yli sadan tiekunnan hallintoa. Hän on pannut merkille, että teitä on särkynyt viime vuosina selkeästi enemmän kuin aikaisemmin. Mutta syitä on myös monia.
"Pitää muistaa, että viime keväänä kelirikko oli todella paha. Toisaalta teitä särkyi viime kesänäkin, vaikka se oli todella kuiva kesä. Pulmana on, että emme jälkeenpäin tiedä, millä kalustolla tiellä on ajettu."
Hän ei vastusta kuljetusten painojen nostamista sinänsä.
"Mutta peräänkuulutan vastuullista toimintaa ajojärjestelijöiltä ja kuljettajilta. Jos tie ei kestä, ajot pitää keskeyttää. Jos puut on pakko saada pois vaikkapa hyönteistuholain vuoksi, tiekuntaan tulisi olla yhteydessä ja vastata korjauksista."
Kun ajoneuvoyhdistelmien suurin sallittu paino nostettiin 76 tonniin noin viisi vuotta sitten, ajateltiin, etteivät lisääntyvät painot rasita tiestöä, koska samalla vaadittiin enemmän akseleita ja paripyöriä. Kun paino jakaantuisi laajemmalle alueelle, tiestö kestäisi rasituksen.
Onko näin tapahtunut, siihen ei kukaan tiedä varmaa vastausta.
"Se on selvää, että alemman tieverkon kunto on laskenut", toteaa kunnossapitoyksikön päällikkö Tuomas Toivonen Liikennevirastosta.
"Lisärahoituksen turvin pääverkkoa on pystytty pitämään kunnossa, mutta alemmalla tieverkolla kunnossapitoa ei ole pystytty tekemään kuten aiemmin."
Toivosen mukaan akseleiden lisäämisen vaikutuksia on koetettu tutkia.
"Hyvin rakennetuilla teillä ongelmaa ei ole. Mutta kun mennään teille, joissa on ohut päällystekerros ja huono kantavuus, on huomattu, että monet akselit aiheuttavat lisäiskuja ja sen kautta painaumia."
"Voi olla, että tällaisilla teillä 14-akselisella seitsemän kerran kuljettaminen on huonompi juttu kuin kuljetus 7-akselisella ajoneuvolla 14 kertaa."
Toivosen mielestä 76-tonnisia raskaampia kuljetuksia ei ole järkevää sallia koko tieverkolle. Yksi kompastuskivi tulisi silloista.
"Kun massat nousivat vuonna 2013, painorajoitettuja siltoja oli 114. Muutoksen myötä määrä nousi 520 siltaan. Niitä on yhä 450. Jos rajaa edelleen nostettaisiin, puhuttaisiin jo muutamista tuhansista painorajoitetuista silloista."
Painorajoitukset syövät isojen kuljetusten hyötyjä.
"Jotta isommista yhdistelmistä saadaan tavoiteltu hyöty irti, se edellyttää tiestöltä ja silloilta sellaista kuntoa, ettei kiertoteille tarvitse mennä", Metsäteollisuus ry:n logistiikkapäällikkö Outi Nietola sanoo.
Tästä asiasta kaikki osapuolet ovat samaa mieltä: jos tiet olisivat kunnossa, pulmia ei olisi.
Lue myös:
Suomessa ajetaan Euroopan raskaimmilla rekkakuormilla: "Alempiasteinen tieverkosto ei kestä"
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat
