Metsä

Komissio ja Suomi kompromissiin metsien hiilinielun vertailutasoista – EU:n vaatimus Suomen alkuperäistä ehdotusta kunnianhimoisempi, mutta luku vielä elää

Suomen metsien hiilinielun päivitetty vertailutaso vuosille 2021–2025 on puutuotteiden kanssa 29 miljoonaa tonnia.
Sanne Katainen
Vertailutasolaskelma liittyy niin kutsuttuun lulucf-direktiiviin.

Euroopan komissio ja Suomi ovat päässeet kompromissiin Suomen metsien hiilinielun vertailutasosta. Saavutetun sovun mukaan Suomen metsien tulisi yhdessä puutuotteiden kanssa sitoa 29,4 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuodessa ilman, että niistä tulisi laskennallista päästöä.

Ilman metsäteollisuuden puutuotteitta hiilinielun vertailutaso on kompromissin mukaan 23,5 miljoonaa hiilidioksiditonnia.

Luonnonvarakeskuksen Luken valmistelemissa laskelmissa luku oli kaksi miljoonaa hiilidioksiditonnia pienempi. Komission kanssa käydyissä neuvotteluissa metsien hiilinielujen kunnianhimo kuitenkin hieman kasvoi.

Luku ei kuitenkaan ole lopullinen, vaan se on yksi vaihe pitkässä prosessissa. Seuraavaksi asiantuntijat voivat kommentoida ehdotusta.

Vertailukohtaa Suomen nielutavoitteelle antaa se, että alustavien tietojen mukaan metsämaan nielu oli viime vuonna ilman puutuotteita -25,6 ja sitä edellisenä vuonna -17,5 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Hiilinielujen kehitykseen vaikuttavat tulevien vuosien hakkuiden kehitys.

Laskentamallilla Euroopan komissio seuraa, millaisia päästöjä maankäyttösektorilta muodostuu EU-jäsenmaissa.

Vertailutaso on tekninen laskelma, jota vasten tulevien vuosien hiilinielujen todellista kehitystä verrataan. Laskelmilla mallinnetaan tilannetta, jossa metsätalous jatkuisi samanlaisena kuin 2000-luvulla.

Vaikka vertailutaso ei itsessään vaikuta hakkuiden määrään, luku on tärkeä Suomen ilmastovelvoitteiden saavuttamisen suunnittelun kannalta.

Jos hiilinielu jää vertailutasoa huomattavasti pienemmäksi, metsien hiilinielulla ei voi kompensoida muun maankäyttösektorin päästöjä, ja kansallisia päästövähennyksiä tulee hakea muualta. Toinen vaihtoehto on, että Suomi ostaisi muilta mailta nieluoikeuksia.

Arvio nielujen ja päästöjen suhteesta tehdään vuonna 2027.

Neuvottelut lopullisesta vertailutasosta ovat vielä kesken. Osana komission ja Suomen välisiä neuvotteluita keskustellaan muun muassa jäsenmaille annetuista erityisjoustosta, jolla toteutuneen hiilinielun ja vertailutason välistä kuilua voidaan paikata.

Suomi sai neuvotteluissa hyvin metsäisenä maana 10 miljoonan hiilidioksiditonnin erityisjouston kaudelle 2021–2030, mutta luku voi muuttua.

Komission on tarkoitus vahvistaa lopulliset vertailutasot jäsenmaille kuluvana vuonna.

Lue myös:

Ilmastopaneelin puheenjohtaja esittää metsäyhtiöille keskinäistä sopimista puunkäytöstä: "Päästöistä 4,5 miljardin euron kustannukset"

EU ei päätä jäsenmaiden hakkuumääristä – "Komissio ei sanele jäsenmaille, montako puuta metsässä tulee olla pystyssä"

Katso uusin video
Lue lisää

Helsinki istuttaa 100 000 puuta katujen varsille, puistoihin, pihoille ja kaupunkimetsiin

Komissio julkaisi metsien hiilinielun vertailutason – ”Ei voi olla niin, että nieluja ei huomioida kokonaisuudessaan”, ministeri Jari Leppä arvostelee

Entäs jos Suomen hiilinieluilla korvattaisiin Keski-Euroopan autoteollisuuden päästöjä?

Biokaasua tankkiin, pääministeri Marin