Metsä

Ympäristöministeri Krista Mikkonen kannustaa kuntia puurakentamiseen

Julkisen puurakentamisen tavoitteen toteuttamiseen tarvitaan yli miljoonan kuutiometrin hakkuulisäys, laskee Versowoodin toimitusjohtaja Ville Kopra.
Oskar Hoeher
Ilmastonmuutoksen torjunta lisää kiinnostusta puurakentamiseen Euroopassa. Kuva Itävallasta.

Hallituksen tavoitteena on, että vuonna 2025 lähes puolet julkisesta rakentamisesta tehtäisiin puusta. Nyt myös alueet ja kunnat tarvitsevat omat puurakentamistavoitteensa, kannusti ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.) tänään torstaina Puupäivän nettiseminaarissa.

Mikkosen mukaan julkisen puurakentamisen selkeä tavoite liittyy ilmastonmuutoksen torjuntaan. Hän nosti esiin myös puurakentamisen mahdollisuudet hallituksen toivomassa kestävässä elvytyksessä.

"Nyt tarvitaan alueille ja kunnille omat puurakentamistavoitteet. Niillä on päästöjen vähentämisessä keskeinen rooli. Ympäristöministeriö tarjoaa tähän sekä rahoitusta että neuvontaa."

Puupäivässä esiteltiin Granlund Consultingin selvitys, jonka mukaan suunnittelu- ja materiaalivalinnoilla voidaan merkittävästi leikata uudisrakentamisen aiheuttamaa hiilipiikkiä.

Uudisrakennuksen elinkaaren alun hiilipiikkiä saadaan puurungon avulla pienennettyä 30 prosenttia betonirunkoon verrattuna. Lisäkerros-rakentamisella hiilipiikki voidaan jopa puolittaa.

Mikkosen mukaan puurakentaminen on noussut osaksi myös EU:n vihreää Green Dealia. Suomella olisi tässä yhteydessä mahdollisuus profiloitua puurakentamisella kansainvälisestikin.

Versowood Oy:n toimitusjohtaja Ville Kopran mukaan puurakentamisen todellisuus ei ole aivan yhtä ruusuinen. Puurakentamisesta on kyllä puhuttu paljon, mutta käytännön rakentamisessa puun osuus on Suomessa pikemmin pienentynyt.

Etenkin puukerrostalojen osuus on jäänyt valitettavan pieneksi.

"Mikäli puun osuuden nosto julkisessa rakentamisessa onnistuu suunnitelmien mukaisesti, se lisää sahatavaran tarvetta reilulla puolella miljoonalla kuutiolla. Vastaavasti tukin tarve kasvaa yli miljoonalla kuutiometrillä", Kopra laski.

Kopran mukaan keskustelu puurakentamisesta on ollut turhan yksisilmäistä. Lopputuloksen kannalta parempaan tulokseen voisi päästä, kun erilaisia rakennusmateriaaleja käytettäisiin joustavasti rinnakkain.

Vaikka sahoilla on takana talven työtaisteluiden ja kevään koronan sävyttämä vuosi, sahatavaran kysyntänäkymät ovat kääntyneet parempaan suuntaan.

"Varastot ovat matalalla ja sahatavan kysyntä kasvussa, joten asetelma on hyvä sahurin näkökulmasta. Hinnan lähtötaso on tosin hyvin matalalla. Sen osalta olemme edelleen pitkän aikavälin keskiarvon alapuolella."

Kopran mukaan sahatavaran näkymät ovat suotuisat myös ensi talvea pitemmällä tähtäyksellä. Yhdysvalloissa on suuri rakentamisvaje ja samoin Aasiassa on Intian ja Indonesian kaltaisia maita, joissa kysyntä on kovassa kasvussa.

"Tällä hetkellä sahat menevät toiseen suuntaan kuin paperi- ja selluteollisuus. Sahojen kannattavuus on kuitenkin valitettavan heikko."

Erityisen huolissaan Kopra oli puukaupasta. Se on käynyt koko vuoden nihkeästi, vaikka kantohinnat ovat pysyneet kohtuullisen korkealla, kun vertaa niitä 15 vuoden keskiarvoon.

Katso uusin video
Lue lisää

Pari kysymystä WWF:lle

Supercell paras mannekiini

Tässä on Suomen suurin puutoimisto: Pehmolehmä laiduntaa Supercellin palaverihuoneessa

Vuoden 2020 Puupalkinnon nappasi Olympiastadionin peruskorjaus