Metsä

MTK:n Hakkarainen: "FSC sekoitetaan suojeluun, vaikka se on metsänhoidon työkalu" – talousmetsän lahopuuston lisääminen ei FSC-standardin mukaan velvoita suojeluun

Lahopuun määrä on vain yksi kriteeri FSC-sertifikaatin kontrolloidun puun hankintaan liittyville korkean suojeluarvon alueille.
Kari Salonen
Korkean suojeluarvon metsissä hakkuut eivät ole lähtökohtaisesti kiellettyjä, mutta ne tulee toteuttaa niin, että suojeluarvot turvataan.

Johtaako lahopuun lisääminen puukaupan estymiseen? Moni saattoi miettiä tätä, kun Värriön yhteismetsän hakkuut pysähtyivät viime viikolla ympäristöjärjestöjen ilmoitettua puunostajille alueen runsaasta lahopuun määrästä.

Metsä Groupin kestävän kehityksen johtaja Vesa Junnikkala sanoo puunostajien tutkivan mahdolliset korkean suojeluarvon metsät (HCV) itse. Ne liittyvät metsäsertifiointijärjestelmä FSC:n kontrolloidun puun hankintaan, jonka sääntöjen noudattamisesta ostajat ovat vastuussa.

Pelkkä lahopuu ei siis tee metsästä HCV-aluetta. Siihen vaikuttavat myös muun muassa kasvupaikka, luonnontilaisuus ja maantieteellinen sijainti.

”Jos metsänomistaja lisää omilla aktiivisilla toimillaan lahopuuston määrää talousmetsässä, se ei velvoita suojeluun. Se on kirjattu FSC:n metsänhoidon standardiin”, Junnikkala korostaa.

Korkean suojeluarvon alueella hakkuut eivät ole lähtökohtaisesti kiellettyjä. Ne tulee kuitenkin toteuttaa niin, että suojeluarvot turvataan.

Greenpeacen metsäasiantuntija Matti Liimatainen painottaa, ettei järjestö ole estänyt Värriön yhteismetsän hakkuita vaan metsäteollisuuden käyttämät laatuvaatimukset.

”Meillä on pitkään ollut epäilys, että puunostajat eivät tarpeeksi huolellisesti tunnista FSC-puunhankinnan säännöissä määriteltyjä korkean suojelu­arvon metsiä. Mielestämme Värriössä on metsiä, joiden hakkuista peräisin olevaa puuta ei voi FSC-sääntöjen mukaan sekoittaa metsäteollisuuden toimitusketjuihin.”

Kansainvälinen Greenpeace erosi FSC:stä kolme vuotta sitten. Kotimaan järjestö on yhä FSC-yhdistyksen jäsen Suomessa.

Järjestön tekemien inventointien tavoite on tiedon lisääminen suojelun arvoisista tai suojelukriteerit täyttävistä metsistä. Yksityismetsiä inventoidaan hänen mukaansa vain poikkeustapauksissa, pääpaino Greenpeacella on valtionmetsissä ja yhteisöomistajien mailla.

MTK:n metsäjohtajan Juha Hakkaraisen mielestä Värriön yhteismetsän tapaus antaa äärimmäisen huonon viestin metsänomistajille ja johtaa siihen, että luonnon monimuotoisuus kärsii. ”Rationaalisesti toimiva metsänomistaja huolehtii, ettei lahopuuta synny.”

Hän peräänkuuluttaa kannusteita. ”Jos metsä halutaan suojella, täytyy siihen olla myös rahoitus. Ei voi olla niin, että asia jää metsänomistajan kontolle.”

Hakkaraisen mielestä FSC sekoitetaan suojeluun, vaikka se on metsänhoidon työkalu. ”Keskustelu on saanut samoja piirteitä 2000-luvun alun Natura-­keskustelun kanssa. Haetaan vastakkainasettelua, kun pitäisi löytää ratkaisuja.”

Lue myös:

Greenpeace inventoi nyt yhteismetsiä – Sallan Värriössä hakkuut pysähtyivät

Metsänomistaja kanteli FSC-sertifikaatin korkean suojeluarvon HCV-alueista – "Menettely on suoraan lain nojalla kiellettyä"

FSC-sertifiointiin liittyvät korkean suojeluarvon HCV-alueet ovat kutistuneet tarkistuksissa

Sopivien säästöpuiden valinnassa kehittämisen varaa: Päätehakkuissa järeä lehtipuusto häviää lähes tyystin ja pystykuivaa puuta päätyy polttoon

Katso uusin video: Näin sutjakasti sahapihan tukkikoura muuttuu lumiauraksi
Lue lisää

Väärä lasku tuhansille – MTK:lla vakavia ongelmia jäsenmaksu-uudistuksessa: "Kaikki virheet voidaan korjata"

Jäsenmaksu mietityttää – MTK vastaa

Metsien suojelun lainsäädäntöä yksityistetään

Jäsenmaksu mietityttää