Metsä

Greenpeace inventoi nyt yhteismetsiä – Sallan Värriössä hakkuut pysähtyivät

Luontojärjestö Greenpeace on estänyt noin 3 000 hehtaarin kokoisen ja yhdeksän miljoonan euron arvoisen yhteismetsäalueen talouskäytön Itä-Lapissa.
Kari Lindholm
”Erittäin huolestuttavaa on se, että Greenpeace on siirtynyt vanhojen metsien suojeluhankkeissaan yksityismetsiin”, sanovat toiminnanjohtaja Juha Hänninen (vas.) Sallan metsänhoitoyhdistyksestä ja hoitokunnan puheenjohtaja Raimo Harju Värriön yhteismetsästä.

Luontojärjestö Greenpeace on laajentanut vanhojen metsien suojeluhankkeita valtion, kuntien ja seurakuntien metsistä yhteismetsiin. Tuorein esimerkki tästä on Sallassa toimiva Värriön yhteismetsä, joka on yksityisomisteinen.

Greenpeace inventoi yhdessä muiden ympäristöjärjestöjen kanssa Värriön yhteismetsän noin 3 000 hehtaarin ja yhdeksän miljoonan euron vanhan metsän ilman maanomistajan suostumusta. Kohde sijaitsee Pohjois-Sallassa.

Jos lahopuuta löytyy inventoinneissa enemmän kuin 15 kuutiometriä hehtaarille, luontojärjestöt ilmoittavat asiasta puunostajille, jotka ovat FSC-sertifioituja.

Kun inventointiin perustuva suojelurajausesitys tuli puunostajien tietoon, puukaupat alueella pysähtyivät kuin seinään.

”Suuret puunostajat pelkäävät maineensa puolesta. Puun hankinta lahopuuta sisältävistä metsistä on ilmeisesti liian suuri riski metsäjättien kansainväliselle liiketoiminnalle”, Värriön yhteismetsän hoitokunnan puheenjohtaja Raimo Harju arvioi.

Ensimmäisen inventoinnin jälkeen lahopuun määriä mittasivat myös metsäyhtiöiden, metsäsertifiointiyritysten ja ympäristöjärjestöjen edustajat yhdessä.

”Lahopuuta ei löytynyt läheskään niin paljon kuin mitä Greenpeace oli ilmoittanut”, kertoo mittauksiin osallistunut toiminnanjohtaja Juha Hänninen Sallan metsänhoitoyhdistyksestä.

Harju toteaa, että kiistalla on ollut iso vaikutus Värriön yhteismetsän puukauppoihin.

”Suojelupainostuksen seurauksena iso osa meidän uudistuskypsistä metsistä uhkaa siirtyä talouskäytön ulkopuolelle, koska alueelta tuleva puutavara ei kelpaa metsäyhtiöille.”

Harju huomauttaa, että kyseessä oleva vanha metsä rajoittuu valtionmaiden yhteensä noin 60 000 hehtaarin kokoisiin suojelualueisiin, jotka turvaavat alueen lahopuujatkumon.

”Lisäksi olemme suojelleet alueella omaehtoisesti noin 700 hehtaaria.”

Suojelutoimien myötä yhteismetsän hakkuut vähenevät ja ylijäämän jako muuttuu epävarmaksi. Tämä on herättänyt suurta huolta yhteismetsän osakkaissa, jotka ovat enimmäkseen pienituloisia eläkeläisiä.

”Vuosittain jaettu ylijäämä on ollut varsin merkittävä elannonlisä lähes 200 osakkaalle. Huolestuttavaa tässä on myös se, että luontojärjestö kajoaa yksityisen omaisuuden käyttöön ja laillisen elinkeinon harjoittamiseen.”

Metsäoikeuteen erikoistunut varatuomari Matti Kiviniemi toteaa, ettei ympäristöjärjestöjen harjoittamasta metsien suojelutoiminnasta ole annettu tuomioita Suomessa, eikä tämän kaltaisista tapauksista ole muodostunut oikeuskäytäntöä.

”Suomen tulisi Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja EU:n perusoikeuskirjan mukaan huolehtia omaisuudensuojasta, joka on huomattavasti tiukempi kuin meillä kansallisesti”, Kiviniemi sanoo.

Lapin yliopiston oikeusinformatiikan lehtori, varatuomari Jarmo Kiuru arvioi, että Värriön yhteismetsän tapauksessa saattaa olla kysymys yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä.

”Metsävaratiedot ja niihin liittyvät asiakirjat kuuluvat yksityiselämän piiriin, eikä niitä saa julkistaa luvatta. Tämä koskee myös lahopuumääriä.”

Kiuru toteaa, että mikäli metsävaratietojen oikeudeton julkituonti johtaa siihen, että puukaupat estyvät, silloin teko lienee ollut omiaan aiheuttamaan vahinkoa.

”Omaisuuteen liittyvien tietojen kuuluminen omistajan yksityiselämän piiriin arvioidaan tapauskohtaisesti. Mikäli asiassa annettaisiin langettava tuomio, vahingonkorvausvaatimukset käsiteltäisiin samassa yhteydessä.”

Katso uusin video: Vaellan-kevytmoottorikelkan voi purkaa pieniin osiin – ja muuntaa halutessaan mönkijäksi
Lue lisää

Ärjänsaaren hakkuut eivät järkyttäneet

Hakkuukiista velloo uhanalaisten visenttien metsässä Puolassa

Luontojärjestöt tyytymättömiä Metsähallituksen hakkuutoimintaan, järjestöt vaativat 5 600 hehtaarin lisäsuojelua

Aarre: Vantaalaislähtöinen Petri Piisilä viettää yli 200 päivää vuodesta Lapin erämaassa – ”Siellä on tilaa hengittää”