Metsä

Valtaosa metsänomistajista jättää hirvivahinkokorvaukset hakematta – joka kolmas pelkää, että joutuu itse maksumieheksi

Maanomistajat kokevat hirvieläinvahinkojen korvausten hakemisen hankalaksi ja pelkäävät, ettei 170 euron korvausraja ylity.
Jukka Pasonen
MTK ja SLC kysyivät jäseniltään, mitkä ovat syyt, jos he eivät ole tehneet riistavahinkoilmoitusta ja hakeneet korvausta havaituista hirvieläintuhoista. Vastaajat saivat valita usean vaihtoehdon.

Yli puolet MTK:n kyselyyn vastanneista maanomistajista ilmoittaa, ettei ole tehnyt vahinkoilmoitusta eikä hakenut vahingonkorvauksia, vaikka metsässä on ollut hirvieläimen aiheuttamia vahinkoja.

Kysely lähetettiin helmikuussa verkkolinkkinä kaikille MTK:n ja SLC:n jäsenille, joiden sähköpostiosoite oli yhdistysten tiedossa. Kyselyyn tuli yli 19 000 vastausta.

"Joillakin alueilla kaksi kolmesta on jättänyt korvaukset hakematta", MTK:n kenttäjohtaja Timo Leskinen kertoo.

Leskisen mukaan on ongelmallista, että korvauksia ei haeta. Silloin myöskään riistahallinto ei saa vahingoista tietoa.

Hirvikannan säätelyn kannalta olisi hyvä, että vahingot tulisivat koko laajuudessaan riistahallinnon tietoon.

Tärkeimmät syyt, miksi korvauksia jätetään hakematta, ovat hankalaksi koettu hakuprosessi sekä pelko tai oletus, ettei 170 euron korvauskynnys ylity.

Vahinkoilmoitus hirvieläintuhoista tehdään metsäkeskukselle, jonka edustaja arvioi vahinkokohteen maastossa.

Arviointikustannukset sisältyvät korvattavaan vahinkoon, mutta jos arviointipyyntö katsotaan aiheettomaksi, ei kustannuksia korvata.

Metsäkeskus kertoo verkkosivuillaan, että arvioinnin perusmaksu hehtaariin saakka on 150 euroa. Hehtaarin ylittävältä osalta viiteen hehtaariin saakka lisämaksu on jokaiselta alkavalta hehtaarilta 80 euroa. Sen jälkeen lisämaksu on jokaiselta alkavalta hehtaarilta 50 euroa.

Leskisen mukaan korvaussumma on keskimäärin 2 300 euroa, josta arviointikustannusta noin 400 euroa.

"Korvaushakemussysteemiin on selvä tarve tehdä muutoksia", Leskinen painottaa.

"Ei voi olla niin, että maanomistaja kärsii vielä lisävahinkoa, jos korvauskynnys ei ylity."

Kyselyn mukaan vain kuusi prosenttia maanomistajista on hakenut ja saanut viimeisimmistä hirvieläinvahingoista korvauksia. Kaksi prosenttia vastaajista on hakenut, mutta jäänyt ilman korvauksia.

Loput 38 prosenttia vastasi, ettei vahinkoilmoitusta ole tehty, koska vahinkoja ei ole havaittu.

Noin joka neljäs vastaaja ilmoittaa hyväksyvänsä tietyn määrän tuhoja luonnon monimuotoisuuden nimissä.

Katso uusin video: Vaellan-kevytmoottorikelkan voi purkaa pieniin osiin – ja muuntaa halutessaan mönkijäksi
Lue lisää

Hirvieläinkysely sai vastausvyöryn – lännessä ja kaakossa eniten painetta hirvikannan harventamiselle

Valkohäntäpeuran kanta kasvaa hallitsemattomasti

MTK:n Tiirola ja Leskinen vaativat valkohäntäpeuran metsästyksen helpottamista: "Tilanne on kestämätön"

Hirvivahinkojen määrä kasvoi viime vuonna, ehkä alle kolmannes tuhoista ilmoitetaan