Metsä

Metsäjätitkin ostavat nyt puuta runkohinnalla – metsänomistaja voi unohtaa huolet reilusta katkonnasta, mutta tarjousten vertailu vaatii tarkkaa tukkisilmää

Runkohinnoittelussa yhdelle puulajille tarjotaan vain yhtä hintaa useiden tavaralajihintojen sijaan.
Jukka Pasonen

Puukaupassa yleistyy runkohinnoittelu. Se on kauppatapa, jossa ostajat tarjoavat eri tavaralajien sijaan puulajikohtaista yhtä hintaa. Tarjouksissa voi olla myös yhdelle puulajille runkohinta ja toisille puutavaralajikohtainen hinta.

Menetelmän yleistyminen on havaittu metsänhoitoyhdistysten valtakirjakauppojen seurannassa, kertoo tutkimuspäällikkö Kalle Karttunen MTK:sta. Runkohinnoittelu näyttäisi vallanneen alaa varsinkin Länsi- ja Etelä-Suomessa.

Aiemmin runkohinnalla ovat ostaneet lähinnä sahayritykset. Uutta on, että suuret metsäyhtiöt tarjoavat sitä.

"Tavaralajihinnoittelussa sahat maksavat yleensä eniten kuidusta, metsäteollisuus taas pyrkii nostamaan tukin hintaa. Runkohinta on siinä mielessä helpompi", toteaa Metsänhoitoyhdistys Lounametsän johtaja Hannu Justen. Lounametsässä on huomattu Metsä Groupin aktivoituminen runkohinnoittelussa. Kaksi muutakin suurta metsäyhtiötä ovat antaneet joitakin runkohintatarjouksia.

Justenin mukaan runkohinnoitellun tarjouksen vertailu perinteiseen vaatii myyjältä leimikon tuntemista. Tukkiprosentti pitää osata arvioida. Varsinkin rannikon metsissä se voi olla vaikeaa.

Justen ei silti näe runkohinnan tuovan lisätarvetta neuvonnalle – se on joka tapauksessa suuri.

"Jäsenten keskipinta-ala on 25 hehtaaria. Puukaupassa selitettäviä asioita on joka tapauksessa. Moni asia on vähän vieraampi, kun kauppaa tehdään harvoin."

Pohjois-Savossa runkohinnoittelu on vakiintunut jo aiemmin metsänhoitoyhdistyksen edistettyä sitä aktiivisesti, kertoo mhy Pohjois-Savon johtaja Pekka Sahlman.

"Viime vuoden aikana integraatitkin ovat sitä alkaneet laajemmin käyttää. Näyttäisi olevan niin että mitä suurempi kilpailu puusta tulee, sitä innokkaammin runkohintaa käytetään."

Molempia hinnoittelutapoja sisältävien tarjousten vertailu vaatii enemmän ammattitaitoa kuin pelkkien tavaralajihinnoiteltujen.

"Asiantuntijan pitää pystyä arvioimaan kohtuullisen luotettavasti, paljonko tukkia mahtaa tulla tietyllä runkoläpimitalla."

Tukkiprosentin arviointiin on helposti saatavilla taulukoita, joiden avulla metsänomistaja voi itsekin haarukoida tukin osuutta puuston pituuden ja läpimitan perusteella. Sahlmanin mukaan taulukot ovat kuitenkin vain suuntaa-antavia.

"Kunkin yhtiön käyttämillä mitta- ja laatuvaatimuksilla ja puiden laadulla on ratkaiseva merkitys siihen, miten minkäkin yhtiön leimikosta tulee tukkia."

Metsä Groupin metsäjohtajan Juha Mäntylän mukaan yhtiössä on viime vuosina kehitetty runkohinnoittelua, ja se on lisääntynyt jonkin verran. Osuus on kuitenkin vielä pieni.

Runkohinnoittelua käytetään päätehakkuissa. Harvennuksilla tapa voisi tuottaa erimielisyyksiä, sillä se saattaisi kannustaa ostajaa järeiden puiden valikointiin.

Puun myyjän näkökulmasta menetelmän etuna on, että ostajan katkontatavalla ei ole vaikutusta lopputulokseen.

Ostajan etu on joustavuus.

"Menetelmä antaa ostajalle mahdollisuuden tehdä katkontaa joustavasti, jos tapahtuu esimerkiksi puutavaralajien välisessä tasapainossa muutoksia tai jos tulee uusia mittoja markkinoille", Mäntylä avaa.

UPM:llä runkohinnoittelu on siirtynyt hiljattain pilotoinnista toimintamalliin, jossa runkohinta on hinnoitteluvaihtoehto siihen soveltuvissa kohteissa, kertoo ostojohtaja Erkki Metsola. Metsola painottaa, että runkohinnoittelua käytetään valikoiden sopivissa kohteissa, ja tavaralajihinnoittelu on edelleen pääsääntö.

Sekä puunostajan että myyjän haasteena runkohinnoittelussa on arvioida metsikkö oikein. Siksi tapaa käytetään erityisesti tasalaatuisissa päätehakkuuleimikoissa.

"Runkohinnoitteluun soveltuvat tasarakenteiset, terveet, järeät leimikot, etupäässä kuusikot", UPM:n Metsola toteaa.

"Tavallisia, hyvin hoidettuja metsiä, joita on helppo arvioida, sekä männyn että kuusen päätehakkuilla", Metsä Groupin Mäntylä luonnehtii kohdevalintaa.

Molempien mukaan runkohinnoittelua käytetään etupäässä Etelä- ja Keski-Suomessa.

Metsola huomauttaa, että runkohinnoittelu lisää tarvetta maastokäynneille, kun samanaikaisesti etsitään vaihtoehtoja niiden vähentämiseksi.

Runkohinnoittelun ulkopuolelle jäävät yleensä energiapuu ja laho. Lahovian arviointi ennen hakkuuta on lähes mahdotonta.

Puunostajat jättävät myyjälle myös tavaralajihinnoitellun tarjouksen, jos runkohinnoitteluun ei ole halua.

"Yleensä mietitään ensiksi, onko runkohinnoitteluun molemminpuolista kiinnostusta, ja sen jälkeen vasta lähdetään tarjoamaan sitä", Mäntylä sanoo.

MTK:n Karttunen korostaa metsänomistajan neuvonnan tarvetta.

"Tavallisen metsänomistajan voi olla aika vaikea arvioida puukauppatarjouksista, mikä kannattaisi valita. Kun on monia menetelmiä rinnakkain käytössä, metsänhoitoyhdistyksen tarve korostuu entisestään. Yhdistys yhteismitallistaa puukauppatarjoukset katkonta-aineiston avulla."

Runkohinnoitellut puukaupat jäävät osittain Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Metsäteollisuus ry:n hintatilastoinnin ulkopuolelle. Tilastot perustuvat tavaralajikohtaisille hinnoille.

Jos yritykset eivät ilmoita tavaralajikohtaista hintaa, runkohinnoiteltujen kauppojen puumäärät kirjautuvat erikoispuuksi, toteaa Anu Islander Metsäteollisuus ry:stä. Erikoispuulle ei kerätä hintatietoja, ainoastaan kauppojen puumäärä tilastoidaan.

Luken yliaktuaari Aarre Peltolan mukaan runkohinnoiteltujen kauppojen tilastoinnille tulee tarvetta, jos tapa yleistyy merkittävästi. Tilastointi ei ole kuitenkaan yksinkertaista.

"Jos olisi vain yksi hinta puulajeittain, kuvaisiko se oikeaa asiaa? Se kuvaisi runkohinnoiteltuja leimikoita, mutta ne eivät ole yhtenäinen ryhmä. Mukaan pitäisi saada läpimittaluokittelua, mutta se on hankalampi asia."

Runkohinnoittelun pitäisi myös yleistyä todella paljon, jotta kaupoista saataisiin käyttökelpoinen tilasto aikaan. Tietosuojan vuoksi puukauppatilastoista ei saa pystyä päättelemään yksittäisen ostajan hintoja. Se tarkoittaa, että jokaiselta alueelta pitää olla kunkin ajanjakson aikana useiden ostajien puukauppoja, jotta keskihinta voidaan julkaista.

Katso uusin video: Vaellan-kevytmoottorikelkan voi purkaa pieniin osiin – ja muuntaa halutessaan mönkijäksi
Lue lisää

Suomen metsiin on luokiteltu metsänomistajien selän takana FSC-järjestelmän mukaisia suojelukohteita – Yhtiöt: Voivat vaikuttaa puukaupoissa hintaan ja hakkuumääriin

Käräjäoikeus hylkäsi Metsähallituksen kartellikanteen

Kunnat tarttuivat UPM:n soputarjoukseen puukartellikiistassa

UPM kannattavin kolmesta suuresta metsäyhtiöstä – korona iski painopapereihin ja nyt koneita suljetaan tai muunnetaan valmistamaan pakkausmateriaaleja