Nopea käänne huonompaan on yllättänyt puunkorjuuyritykset – "Nyt moni joutuu valitettavasti miettimään lomautuksia"

Vaikka Suomessa hakattiin puuta viime vuonna kaikkien aikojen ennätysmäärä, puunkorjuuyritysten tulokset jäivät keskimäärin vaatimattomiksi. Kuva: Lari Lievonen

Keskimääräisen puunkorjuuyrityksen liikevaihto oli viime vuonna 660 000 euroa. Kuva: Jukka Pasonen

Puunkorjuuyritysten liiketulos suhteessa liikevaihtoon laski viime vuonna edellisvuotisesta. Kuva: Jukka Pasonen

Viime vuoden ennätyksellisten hakkuiden jälkeen puunkorjuuyritysten työtilanne on heikentynyt nopeasti.

Puunkorjuuyrittäjiä edustavan Koneyrittäjien liiton tekemä kysely kertoo, että metsäkoneyrityksistä jo kaksi kolmannesta varautuu yli kolmen viikon korjuutaukoon.

Korjuutaukoja joudutaan pitämään, koska asiakasyhtiöt, kuten suuret metsäyhtiöt ja sahayritykset, rajoittavat hakkuita loppuvuonna. Kyselyssä rajoituksista kertoi 60 prosenttia vastaajista.

"Nopea käänne huonompaan on yllättänyt monet", Koneyrittäjien varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola sanoo.

Hakkuita tehdään Jaakkolan mukaan nyt vajaateholla.

"Varsin moni vastaaja ilmoitti, että kapasiteetista on käytössä alle 80 prosenttia verrattuna täystyöllisyyteen."

Kysely tehtiin syys- ja lokakuun vaihteessa. Sen jälkeen huonoja uutisia on tullut lisää etenkin sahateollisuudesta: tuotantoa leikataan ja väkeä lomautetaan.

"Seisokkeja lienee puunkorjuuyrityksiin tulossa enemmän kuin kyselyn hetkellä ilmoitettiin", Jaakkola arvioi.

Vaikka Suomessa hakattiin puuta viime vuonna kaikkien aikojen ennätysmäärä, puunkorjuuyritysten tulokset jäivät keskimäärin vaatimattomiksi.

Liiketulos suhteutettuna liikevaihtoon jopa kutistui mediaaniyrityksessä edellisvuodesta.

"Korkeasuhdanteessa jäi käteen lähinnä työnteon ilo", Jaakkola kuvaa taloudellista tulosta.

Suuret metsäyhtiöt pystyvät vaikuttamaan hänen mukaansa voimakkaasti puunkorjuun markkinahintaan ja estämään metsäkoneyrityksiltä hedelmien poiminnan nousukaudella.

"Tilanne näyttää huolestuttavalta, kun korjuumäärät ovat romahtaneet", Koneyrittäjien varapuheenjohtaja Mika Jormakka sanoo. Hänen Parikkalassa toimivassa yrityksessään metsäkoneita on kuusi.

Taloudellisia puskureita ei yrityksissä onnistuttu vahvistamaan nousukaudella.

"Kustannustaso on kohonnut ja kulut ovat edelleen kasvussa, mutta yksikköhinnat eivät seuraa kustannusten nousua. Näin yritysten kestävyys huonoina aikoina on tosi heikko", Jormakka harmittelee.

Metsäkoneyritykset laskevat, että työn tuottavuus on kärsinyt, kun metsäteollisuus on siirtänyt yrittäjille entistä enemmän uusia tehtäviä kuten suunnittelua ja mittausta. Uusista tehtävistä teollisuus ei kuitenkaan ole halukas maksamaan riittävästi.

Työntekijöiden lomautuksia on metsäkonealalla perinteisesti pyritty Jormakan mukaan välttämään viimeiseen asti. Töiden huvetessa vaihtoehtoja on kuitenkin vähän.

"Nyt moni joutuu valitettavasti miettimään lomautuksia."

Suomen koko metsäsektorin kannalta hän pitää elintärkeänä, että alan ammattilaisista pystytään pitämään kiinni.

"Paljon puhutaan osaamispulasta, mutta tällaisena heikompana aikana ollaan kuitenkin valmiita hukkaamaan osaamista muille aloille."

Jormakka korostaa, että tulevaisuudessa tarvitaan vielä kaikkia viime vuonna venyneitä, niin työntekijöitä kuin yrittäjiä.

Talouden jarrutusvaiheessa käy hänen mukaansa liian helposti, että kovin jarrutuspaine kohdistuu jonon viimeisenä olevaan aliurakoitsijaan.