Kun kotimaa ei anna turvaa
Seppo Vuokko: "On ristiriitaista, että perussuomalaiset suhtautuvat negatiivisesti sekä maahanmuuttoon että kehitysapuun!"Ymmärrän hyvin perussuomalaisten nyreän maahanmuuttopolitiikan. Se on intuitiivisesti oikea, joskin perusteet ovat osaksi ennakkoluuloja ja kuvitelmia.
Nykyinen pakolaisten ja maahanmuuttajien tulva teollistuneisiin maihin ei ole terve ilmiö. Mutta eivät ole terveitä ne keinotkaan, joilla ongelmaa yritetään ratkaista.
Pitäisi käsittää, miksi ihmiset lähtevät kotiseuduiltaan, ja poistaa ne syyt, miksi he eivät viihdy tai selviydy kotiseuduillaan. Siksi on ristiriitaista, että perussuomalaiset suhtautuvat negatiivisesti sekä maahanmuuttoon että kehitysapuun!
Pakolaisuus ja maahanmuutto eivät ole mitään ohimeneviä ilmiöitä, vaan odotettavissa on yhä suurempien kansanjoukkojen lähtö kohti teollistuneita maita Aasiasta, Afrikasta ja Etelä-Amerikasta.
Ongelmaa ei hoideta rajavalvontaa tehostamalla tai tulokkaiden sopeuttamisella. Euroopassa, Yhdysvalloissa, Japanissa ja Australiassa ei yksinkertaisesti ole tilaa ja elinmahdollisuuksia kymmenille tai sadoille miljoonille uusille asukkaille!
Ongelmiin on puututtava siellä, missä ne syntyvät.
Perusongelmia on kaksi: elintasokuilu teollistuneen maailman ja kehitysmaiden välillä ja hillitön väestönkasvu. Näistä johtuvat sodat, vainot, ryöstely ja kapinointi.
Muuttajat tulevat tänne unelmoiden rikkaasta ja turvatusta tulevaisuudesta. Totuus on kuitenkin paljon karumpi. Viisuminkaan saanut tulija ei rikastu täällä työtä tekemällä, saati laittomasti rajan yli luikahtanut.
Periaatteessa tähän taloudelliseen siirtolaisuuteen olisi helpointa vaikuttaa: kerrotaan, mikä on todellisuus lännessä, työllistetään ihmiset kotiseuduillaan ja maksetaan siellä työstä kunnon palkka.
Tämä on tietysti suuryritysten edun vastaista. Jos työntekijöitä saa riittävästi euron päiväpalkalla, miksi maksaa kymmeniä kertoja enemmän? Tieto palkkatason eroista leviää, aiheuttaa katkeruutta ja muuttohaluja.
Parannusta ei tule niin kauan kuin hallitukset kumartavat markkinavoimille.
Vaikeampi on tilanne sotien ja vainojen aiheuttaman pakolaisuuden osalta: pakolaiset on otettava vastaan, koska heillä ei ole muuta paikkaa mihin mennä.
Toisaalta suurin osa pakolaisista haluaisi palata kotiseuduilleen, jos heidän turvallisuutensa ja elinmahdollisuutensa siellä taataan. Siksi kaukaistenkin sotien ja vainojen lopettaminen sekä kapinaliikkeiden ja rosvojoukkojen tukahduttaminen hyödyttäisi mitä suurimmassa määrin myös teollisuusmaiden taloutta.
Tarvittaisiin todellinen maailmanpoliisi, joka voisi puuttua kriiseihin heti niiden alussa. Kansainvälisellä yhteisöllä, lähinnä siis YK:lla, pitäisi olla valtuudet kaikkien maiden kansalaisten oikeuksien turvaamiseen, tarvittaessa vaikka väkivalloin.
Periaate, ettei toisen valtion sisäisiin asioihin puututa, turvaa kansaansa riistävien diktaattoreiden elämän.
Kysymys on myös luonnosta ja luonnonvarojen riittävyydestä. Kestävä tilanne vallitsee koko maapallolla vasta sitten, kun kukin seutu ja maa pystyy omalla tuotannollaan elättämään kaikki kansalaisensa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat


