Heinäluoma: Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, vaan tarve olisi heti

Rutikuivaa. Jotain meidän on tehtävä toisin, jotta säällinen elämä tällä maapallolla jatkuisi ja jotta ruoantuotannolle olisi edellytykset, Eero Heinäluoma kirjoittaa. Kuva: Pasi Leino

Espanjassa kovat lämpöaallot jatkuvat edelleen. Kun lämpötila kipuaa 40 asteeseen, ovat olosuhteet tukalat – oli sitten maataloustyöntekijä, kaupunkilainen tai turisti. Atlantilta odotetaan tänä kesänä poikkeuksellisen lämpimiä merivirtoja Eurooppaan.

Jotain meidän on tehtävä toisin, jotta säällinen elämä tällä maapallolla jatkuisi ja jotta ruoantuotannolle olisi edellytykset. EU tarvitsee siis ilmasto-ohjelmansa, vaikka sen viimeiset osat ovat joutuneet yhdenlaiseen poliittiseen pyörremyrskyyn.

Luonnon ennallistamisasetus tähtää lajikadon pysäyttämiseen ja sitä kautta monipuolisen elämän, myös maanviljelyksen säilyttämiseen. Komission esitys oli kuitenkin huonosti valmisteltu ja se on törmännyt monenlaiseen vastustukseen.

Nyt olisi viisautta tunnustaa kritiikki ja hakea esitykseen muutoksia, jotka takaavat välttämättömille uudistuksille riittävän tuen jäsenmaissa.

Kuva: Raisa Kyllikki Karjalainen

EU-parlamentin ympäristövaliokunta epäonnistui oman esityksensä valmistelussa. Lainsäädännön kaatuminen valiokunnassa satojen muutosesitysten jälkeen äänin 44-44 on harvinaista ja surullinen juttu luonnon moninaisuuden ja ilmastonmuutoksen pysäyttämisen kannalta. Jos nyt ei nopeasti haeta uutta rakentavaa kompromissiesitystä, uhkaa parlamentin äänestykseen tulla komission alkuperäinen esitys, joka on Suomelle huomattavasti huonompi kuin valiokunnassa esillä olleet kompromissit.

Vastuullisten ryhmien pitäisi pikaisesti yhdistää voimansa vielä ennen täysistuntokäsittelyä ja hakea uutta kompromissia, joka huomioisi monien jäsenmaiden perustellut huolet.

Suomelle keskeiset kysymykset, kuten metsäpolitiikan säilyminen kansallisessa toimivallassa, kaupunkien kestävän rakennuspolitiikan turvaaminen sekä kohtuullinen kustannustaakka ovat itselleni edelleen kynnyskysymyksiä, joita parlamentissa pitää viedä neuvotellen eteenpäin.

Uuden kompromissin hakeminen on ehdottomasti parempi asia kuin ehdotus asian palauttamisesta komissiolle, jolloin päätöksenteko pahimmillaan lykkääntyisi ensi vaalikaudelle, ja korjaustoimilla olisi vain entistä kiireisempi aikataulu – ilman takeita paremmasta lopputuloksesta.

Parlamentin suurimman ryhmän, keskustaoikeistolaisen EPP:n kieltäytyminen neuvotteluista on Suomen kannalta huono asia, koska on Suomen etujen mukaista saada komission esitykseen muutoksia.

Neuvosto on hyväksynyt neuvottelukantansa, ja vaikka Suomi ja Ruotsi äänestivät neuvostossa kantaa vastaan, on se sinetöity. Siksi Suomen ainoa rakentava vaikuttamiskeino on edistää kompromisseja parlamentin kantaan.

Ennallistamisasetuksen jatkokäsittelyaikataulusta parlamentissa päättää puheenjohtajakokous, joka koostuu parlamentin puhemiehestä ja poliittisten ryhmien puheenjohtajista. Toivon, että kaikki parlamentin keskeiset poliittiset ryhmät ovat edelleen mukana EU:n kunnianhimoisessa ja äärimmäisen tarpeellisessa ilmastopaketissa.

Päätä ei nyt pidä laittaa pensaaseen, sillä siinä pensaassa voi tulla kuumat olot.