Puolivälin jälkeen pahenee
Valtiovarainministeri näyttääkin jo luopuneen omasta roolistaan koko hallituksen ministerinä ja tekevän budjettiesityksiä enemmän oman ryhmänsä puolesta, kirjoittaa europarlamentaarikko Eero Heinäluoma (sd.) MT:n kolumnissaan.
Eero Heinäluoma muistuttaa, että valtiovarainministeri Riikka Purran uusi budjettiesitys on kasvun kannalta enemmän ongelmallinen kuin hyödyllinen. Heinäluoma ennakoi hallituksen budjettiriihestä tulevan jännitteisen. Kuva: Jarno Mela8.8.202509:43
Hallitukset Suomessa noudattavat jollain kummalla lailla samaa sääntöä. Hallituspuolueet itse ajattelevat, että hallituskauden alussa tehdään vaikeat päätökset ja loppuvaalikaudelle säästetään mukavia asioita. Jostain kumman syystä todellisuus tahtoo mennä niin, että puoliväliriihen jälkeen meno pahenee ja äänestäjät tulevat entistä kriittisemmiksi, samalla kun hallituspuolueiden keskinäinen liima alkaa ohentua.
Orpon hallitus aloitti itsevarmasti edeltäjäänsä haukkuen. Uhottiin, miten velkaantuminen lopetetaan ja Suomeen luodaan satatuhatta työllistä lisää. Puolivälinkrouvin jälkeen hallituksia arvioidaan kuitenkin jo sen omien aikaansaannosten pohjalta, eikä enää riitä edeltäjien moittiminen.
Vastoin aikaisempia puheita hallitus on jälleen uusien leikkauspakettien edessä. Kevään kehysriihen päätökset, miljardin euron yritysveron ja suurituloisten verotuksen alennukset, tulevatkin ennätysnopeasti maksuun uutena miljardin euron leikkauspakettina.
Uusi budjettiesitys on kasvun kannalta enemmän ongelmallinen kuin hyödyllinen.
Lukuun ottamatta pahaa koronavuotta 2020, Orpon hallitus ottaa jokaisena vuotenaan enemmän lisävelkaa kuin edeltäjänsä Sanna Marinin hallitus. Purran budjettiehdotus vuodelle 2026 jatkaa samalla linjalla ja on kaikkien uusien leikkausten jälkeenkin kymmenen miljardia alijäämäinen.
Epätoivoa herättävien lukujen syy on hyvin yksinkertainen; hallituksen taloustoimet ovat pahasti epäonnistuneet, luvattujen uusien työllisten sijaan on tullut työttömiä. Tilastokeskuksen laskelmien mukaan työllisten määrä on Orpo-Purran hallituksen aikana pudonnut 64 000:lla ja työttömien määrä kasvanut 83 000:lla. Tämän kehityksen seurauksena valtion verotulojen pohja on pahasti pettämässä.
Uusi budjettiesitys on kasvun kannalta enemmän ongelmallinen kuin hyödyllinen. Valtiovarainministerin sakset kohdistuvat asioihin, joilla tulevaa kasvua ja työllisyyttä olisi pitänyt luoda. Tutkimuksesta, yliopistoilta ja koulutuksesta leikataan ja parlamentaarinen sopu nostaa t&k-rahoitusta romuttuu. Yritysten ja elinkeinoelämän kannalta eestaas-liike tekee hallituksesta ja valtiosta epäluotettavan yhteistyökumppanin.
Uudet mielipidetutkimukset eivät nekään helpota yhteiseloa.
Myös kuntataloudelle ensi vuodesta on tulossa kehno. Hallitus leikkaa kuntien valtionosuuksia. Myös kotouttamiseen esitetyt leikkaukset kohdistuvat kuntiin ja hyvinvointialueisiin.
Uudet mielipidetutkimukset eivät nekään helpota yhteiseloa. Hallituspuolueiden yhteenlaskettu kannatus on selkeästi alle 40 prosentin ja oppositiopuolueita kannattaa liki kaksi kolmasosaa äänestäjistä. Nämä lukemat näyttävät johtavan siihen, että hallituspuolueet ryhtyvät katsomaan päätöksiä yhä enemmän oman kannatuksensa kannalta.
Valtiovarainministeri näyttääkin jo luopuneen omasta roolistaan koko hallituksen ministerinä ja tekevän budjettiesityksiä enemmän oman ryhmänsä puolesta. Se taitaa tehdä tulevasta hallituksen budjettiriihestä isosti jännitteisen.
Kirjoittaja on europarlamentaarikko (sd.).
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
