Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Itämeren likaamisen mittakaavasta

    Heli Virtanen: ”Viime kesänä kohistiin, että risteilijät saavat laskea jätevetensä suoraan Itämereen.”

    Ravinnepäästöt maalta Itämereen ovat konstikas juttu. Kuten yleensäkin, syylliset pyrkivät herkästi syyllistämään toisiaan. Ja syyllisiä, eli tässä tapauksessa päästöjen aiheuttajia, ovat kaikki Itämeren valuma-alueen asukkaat.

    Maatalous mainitaan tavallisesti Itämeren kuormittajien listan kärjessä. Suomessa peräti 60 prosenttia Itämereen päätyvästä fosforista ja 54 prosenttia typestä on peräisin maataloudesta. Aika paljon, kun ottaa huomioon, että haja-asutusalueiden päästöosuudet ovat 12 ja 5 prosenttia ja yhdyskuntien 6 ja 18 prosenttia.

    Maatalouden päästöjen vähentäminen ei kuitenkaan ole taloudellisessa mielessä tehokkainta. Helsingin yliopistossa tehty tutkimus paljastaa, että yhdyskuntien päästöt vähenevät Itämeren alueella selvästi maataloutta pienemmin ponnistuksin.

    Toisin sanottuna kaupunkien jätevedet kannattaisi puhdistaa entistä tehokkaammin.

    Ehkäpä päättäjät tällä kertaa kuulevat tutkijoiden viestin, eivätkä tee samaa virhettä kuin jätevesiasetuksen kanssa. Kiireellä puuhattu asetus ei nimittäin osunut ihan kohdilleen. Nopeasti huomattiin, että haja-asutusalueiden jätevesipäästöjen vähentäminen tulee suhteettoman kalliiksi. Lopputuloksena asetusta höllättiin, mutta puhdistamon jo hankkineita maaseudun asukkaita harmitti.

    Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että mikäli yhdyskuntien päästöt saadaan tiputettua lähelle nollaa, maatalouden osuus Itämeren kuormituksesta on entistä isompi.

    Yhdyskunnat, maatalous, haja-asutusalueet. Siinä kolme suurinta päästöjen aiheuttajaa. Ravinnepäästöjä syntyy toki muuallakin, mutta vähemmän.

    Viime kesänä kohistiin siitä, että risteilijät saavat laskea jätevetensä suoraan Itämereen. Minä en uutisesta huolestuisi. Jos risteilyalusten yhteenlaskettu rehevöittävä vaikutus vastaa keskisuuren rannikkokaupungin puhdistettuja jätevesipäästöjä, määrä ei voi olla aivan mahdoton.

    Unohdetaan siis risteilijät, jotka kuljettavat amerikkalaisturisteja satamakaupungista toiseen. (Ruotsin-laivoilta jätevesien puhdistusta nimittäin jo vaaditaan.) Risteilijät saavat tyhjentää vessansa mereen vielä viiden vuoden ajan, minkä jälkeen sen pitäisi loppua. Ja vaikka ei loppuisikaan, risteilijöiden touhu on pienen mittakaavan toimintaa.

    Jos laajasti ajatellaan, myös koko Suomen touhu on pienen mittakaavan toimintaa. Valuma-alueen maista Puola, Ruotsi ja Venäjä tuottavat selvästi meitä enemmän typpi- ja fosforipäästöjä.

    Puolassa päästöt vähenisivät Suomen näkövinkkelistä helposti. Kun jätevedenpuhdistamot puuttuvat useimmista kaupungeista, ei tarvitse muuta kuin rakentaa sellaiset niihin. Venäjällä näin on jo tehty, ja Pietarin alueelta tuleva kuormitus on pienentynyt radikaalisti.

    Mitä jos luovuttaisiin toisten syyttelemisestä? Se ei johda mihinkään. Itämeren tilan parantamisen luulisi kiinnostaa kaikkia rantavaltioita.

    Entistä enemmän rahaa pitäisi kanavoida Puolan puhdistamohankkeisiin. Siellä tuloksia saadaan aikaan suhteellisen pienillä rahasummilla. Myös Suomen puhdistamoissa riittäisi vielä kehitettävää.

    Vasta kun puhdistamot on saatu kuntoon, on aika miettiä, miten maatalouden päästöjä alennetaan.

  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.