On option lunastamisen aika
Suomi vahvistaa Nato- liittoutumisella omaa turvallisuuttaan. Se ei ole keneltäkään pois. Kun Suomi lähtee virallisestikin tälle tielle, on toimittava päättäväisesti ja vältettävä uhoamista. Tie jäsenyyteen ei välttämättä solju keveissä merkeissä. Valppaana on oltava, ja yhtä on pidettävä.
Suomen Nato-optiolle on ajoittain naureskeltu, mutta viime päivät näyttivät Suomen olleen tosissaan. Kuva: Petras MalukasEduskunta sai torstaiseen istuntoonsa ytimekkään viestin Tasavallan presidentti Sauli Niinistöltä ja pääministeri Sanna Marinilta: ”Suomen on ensi tilassa haettava Naton jäseneksi.” Valtiojohto edellytti, että ”kansalliset askeleet otetaan lähipäivinä ripeästi.”
Niinistö ja Marin perustelivat: Nato-jäsenyys vahvistaa Suomen turvallisuutta, ja Suomen jäsenyys vahvistaa puolustusliittoa.
Suomi ja Ruotsi tekevät Nato-jäsenyyshakemuksillaan taitekohdaksi luonnehdittua historiaa. Ruotsille muutos on ehkä jyrkempi kuin Suomelle.
Tähän on tultu. On kulunut 77 vuotta Lapin sodan päättymisestä.
J.K.Paasikivi luonnehti Suomen tilannetta vuoden 1944 itsenäisyyspäivänä ”laakson pohjalla”. Kysymys oli selviytymisestä. Paasikivi toimi niin, että Kreml pysyisi aloillaan ja niin, että Suomi pystyisi itse määräämään asioistaan.
Puolueettomuus oli Urho Kekkosen ulkopolitiikan kovaa ydintä. Tuloksia tuli, myös kauppapolitiikassa. Muistetaanpa Efta- ja EEC-ratkaisut. Mauno Koivisto toimi samalta pohjalta kautensa loppuun asti. Puolueettomuus jäi sananakin sivuun, kun Suomi liittyi EU-jäseneksi vuonna 1995: Suomen asema määriteltiin ”sotilaallisesti liittoutumattomaksi”.
Vanhasen toisen hallituksen ohjelmassa 2007 Suomi todettiin ”sotilasliittoon kuulumattomaksi” maaksi. Muutos oli tarkoituksellinen. Toukokuussa 2022 ”sotilasliittoon kuulumaton” Suomi on liittoutumassa Naton jäseneksi.
Suomi on ottanut 30 vuoden ajan askeleita turvallisuus- ja puolustuspolitiikassaan lännen suuntaan. Hornet-hankinta, rauhankumppanuus Naton kanssa ja EU- jäsenyys veivät Suomea tiiviimmin länteen. Puolustusvoimien yhteensopivuus Nato-standardeihin on ollut tärkeä periaate. F-35-päätös jatkaa samaa ketjua. Ruotsi, Yhdysvallat ja Iso-Britannia ovat EU:n lisäksi tärkeimmät yhteistyökumppanit.
Suomen päätös hakea Naton jäsenyyttä on ”Nato-option” lunastamista. Optiolle on männä aikoina naureskeltukin. Ydintarkoitus on ollut selvä: huolehditaan puolustuksen edellytyksistä niin, että Nato-jäsenyyden hakeminen on mahdollista, jos olosuhteet toimintaympäristössämme sitä edellyttävät ja jos kansan enemmistö on tällä kannalla.
Nyt option ehdot täyttyvät, se lunastetaan.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan 24.2. sekä tapahtumat sitä ennen ja etenkin sen jälkeen panivat Suomen valtiojohdon ja kansan ajattelemaan uudelta pohjalta maan turvallisuutta.
Suomi vahvistaa Nato- liittoutumisella omaa turvallisuuttaan. Se ei ole keneltäkään pois. Kun Suomi lähtee virallisestikin tälle tielle, on toimittava päättäväisesti ja vältettävä uhoamista. Tie jäsenyyteen ei välttämättä solju keveissä merkeissä. Valppaana on oltava, ja yhtä on pidettävä.
Suomen Washingtonin suurlähettiläs Mikko Hautala sanoi toissalauantaina Ylellä, että Suomi elää ”vaarallisia aikoja”. Suomen päättäjiltä vaaditaan ”harmaana aikana” samaa konsensus-henkeä kuin alkuvuodesta Nato-valmisteluissa. Iso-Britannian pääministeri Boris Johnsonin 11.5. lupaama tuki Ruotsille ja Suomelle on merkittävä asia.
Lapin sodan jälkeiset 77 vuotta ovat olleet Suomelle selviytymisen, mutta myös menestymisen aikaa. Kansallinen etu on ohjannut Suomen valintoja. Samanlaista vakaumusta kysytään tulevaisuudessakin, Nato-aikana.
Tärkeä Nato-päätös ei saa sokaista näkemästä perusasiaa. Viime kädessä pitävin turva on Suomen oma vankka puolustus ja kansalaisten korkea maanpuolustustahto.
Kirjoittaja on ministeri.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat





