Älykäs sopeutuminen – mahdollisuus nostaa kunta kukoistukseen
Maaseudun vahvuuksia ovat tilalliset ja luontoon sekä luonnonvaroihin liittyvät resurssit, kirjoittaa Tytti Määttä kolumnissaan.
Kuva: Jarno Mela24.10.202409:00
Väestön väheneminen ja siihen sopeutuminen eivät ole enää uusia ilmiöitä, mutta keskustelussa ne usein nähdään uhkakuvina. Samaan aikaan kun keskuskaupunkien kasvua pidetään menestystarinana, väestöään menettävien alueiden kehittämisestä puhutaan "kuihtumisena", mikä helposti synnyttää negatiivisia mielikuvia. Tärkeää on siirtää katse näistä rajoittavista termeistä kohti uudenlaisia mahdollisuuksia.
Älykkäässä sopeutumisessa kyse on siitä, että sopeudutaan olosuhteisiin viisaasti, uudelleen määritellään elinvoiman tekijät ja hyödynnetään väestön vähentyessä vapautuvat resurssit luovasti ja vastuullisesti. Tämä ei tarkoita, että kehitys pysähtyy – päinvastoin. Älykäs sopeutuminen tarjoaa mahdollisuuden rakentaa vahvaa ja kestävää tulevaisuutta, jossa elämänlaatu ja hyvinvointi ovat keskiössä.
Maaseudun vahvuuksia ovat tilalliset ja luontoon sekä luonnonvaroihin liittyvät resurssit. Esimeriksi fossiilisista polttoaineista irrottautuminen, uusiutuvan energian mahdollisuudet, ruuan tuotanto sekä matkailu ovat vetovoimatekijöitä väestöltään pienenevien alueiden elinvoimassa.
Toinen menestystekijä on sosiaalinen pääoma. Maaseudun ja pienten kaupunkien vahvuus piilee yhteisöllisyydessä ja paikallisessa sitoutumisessa. Yhteisöt, joissa asukkaat aktiivisesti osallistuvat ja verkostoituvat, kykenevät reagoimaan muutoksiin nopeammin ja tehokkaammin. Osallisuustyöhön kannattaa panostaa.
Kolmanneksi on tärkeä suunnata resurssit ja kaavoitus sellaisiin toimiin, jotka tukevat alueiden pitkäaikaista elinvoimaa ja yritysten investointeja. Kunnat voivat myös panostaa tyhjien tilojen uusiokäyttöön. Tyhjillään olevaa ja huonokuntoista rakennuskantaa voi myös purkaa ja maisemoida alueen viihtyisäksi ulkotilaksi.
Paikallinen elinvoima ei synny vain paikallisista ihmisistä. On tärkeää luoda houkuttelevia mahdollisuuksia uusille tulijoille. Älykkäästi sopeutuneet alueet voivat toimia tiennäyttäjinä siinä, kuinka avoimuus ja monimuotoisuus tuottavat yhteiskunnallista hyötyä myös väestön vähentyessä. Uusia tulijoita omaankin kotikuntaan on, vaikka kokonaisväestö pienenee.
Myös monipaikkaisuus on voimavara. Useilla alueilla kausiluonteisten asukkaiden merkitys on noussut jatkuvasti tärkeämmäksi, ja se tulisi tunnistaa strategisesti kunnallisessa suunnittelussa. Monipaikkaisuus voi tuoda uusia ja raikkaita ideoita myös kuntamarkkinointiin.
Älykkäässä sopeutumisessa käännetään väestökehityksen väistämättömät muutokset voimavaraksi. Sen sijaan, että katsomme maaseutua kutistuvana ja passiivisesti alaspäin suuntautuvana, on aika nähdä mahdollisuus: rakennetaan hyvinvointia, jossa yhteisöjen sitoutuminen, uusiutuvat luonnonvarat ja monipaikkaisuus luovat pohjan uudelle, kestävälle tulevaisuudelle. Valtion rooli on pitää väylät kunnossa: tiedon, tavaroiden ja ihmisten liikkuvuus mahdollistaa myös älykkään sopeutumisen.
Kolumnin kirjoittaja on Pohjois-Savon maakuntajohtaja.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
