Tiheikkökasvatus tuottaa energiapuuta

Bioenergian tarve metsistä kasvaa jyrkästi. Se pistää miettimään miten energiapuuta saisi tuotettua metsistä entistä enemmän.

Voitaisiinko metsäenergian tuotantopohjaa jotenkin laventaa? Taimikoistako ratkaisu? Taimikonhoitomenetelmät ovat peräisin ajalta, jolloin energiapuuta ei nuorista metsistä korjattu. Suositukset on tarkoitettu ainespuun kasvatukseen, eikä niitä käyttäen ole ollut tarkoitustakaan tuottaa energiaa. Nykyisin energiapuuta korjataan paljolti nuorista metsistä, joissa taimikonhoito on jäänyt tekemättä. Hoitorästeissä piileekin mahtava bioenergiavaranto. Tilanne on kuitenkin rästien varassa epävakaalla pohjalla.

On mahdollista tuottaa energiapuuta normaalin metsänkasvatuskierron alkupäässä menetelmällä, jonka nimenä voisi olla vaikkapa tiheikkökasvatus. Siinä ei torjuta puubiomassan kertymistä ennenaikaisella harvennuksella, vaan annetaan taimikon kasvaa ”täysillä” luonnollisena tiheikkönä. Näin auringon energiaa latautuu akun lailla tehokkaasti tiheikköön, josta se on aikanaan korjattavissa ihmisten energiatarpeisiin.

Menetelmä soveltuu jo olemassa oleviin nuoriin taimitiheiköihin tai metsänuudistusaloille. Taimikko perustetaan tiheäksi joko luontaisesti tai kylväen.

Kun tiheikön perustaminen aloitetaan siemenestä, kasvatusaika on paikasta ja muista tekijöistä riippuen 20-35 vuotta. Tiheikkö saa kehittyä 8-12 metrin valtapituuteen, jolloin sen ”mitta on täysi” energiapuuharvennukseen. Sitten jatkuu normaali ainespuun kasvatus aina tukkipuuksi asti, mikäli kohteessa on muuten siihen edellytykset.

Istutustaimikoihin menetelmä ei oikein istu, koska ne vaativat huolellista hoitoa. Sopivia tilanteita voi sieltäkin löytyä.

Tiheikkökasvatus on harkittua taloudellista toimintaa edellyttäen kohdevalinnassa metsäammattilaiselta kypsää taitoa tunnistaa menetelmään sopivat alat.

Kuivahkot kasvupaikat ovat kohdevalikon keskiössä. Menetelmään sopivia aloja on niin kangas- kuin ojitusmetsissä ja turvesoiden pohjilla.

Mahdollinen tuleva työvoimapula metsäalalla voi merkitä sitä, ettei taimikoiden perinteiseen hoitoon ole ehkä riittävästi tekijöitä.Tiheikkökasvatuskohteissa ei tarvita taimikon harvennuksia, ennakko- tai näkemäraivauksia. Tiheiköiden koneellinen korjuu on kehittynyt jo nyt varsin toimivaksi.

Hoitorästit syntyvät usein metsänomistajan välinpitämättömyyden seurauksena. Taimikko saattaa jäädä harventamatta, koska se tietää vain töitä ja kuluja. Tiheikkökasvatuksessa ”velka kääntyy saatavaksi”: puuntuottajan tarvitsee vain antaa tiheikön kasvaa ja kilpailuttaa aikanaan sen harvennus. Metsänomistaja saa ilmaisen nuoren metsän kunnostuksen lisäksi vielä sievoisen tukun rahaa. Energiapuu työllistää ja lämpölaitokset saavat suhdanteista riippumatonta hiilineutraalia polttoainetta.

Nykyisessä taimikon hoidossa maahan kaadetun puuston energia menetetään ja hiili virtaa niistä vuosien mittaan kasvihuonekaasuna takaisin ilmaan. Energiakäytössä hiili tosin pöllähtää puusta heti ilmaan, mutta energia saadaan hyödynnettyä. Esitetyn menetelmän hiilijalanjälki on kevyt. Parhaimmillaan energiatiheikköjä tuotetaan lähes ilmaiseksi. Tiheiköiden pienpuun jalostusarvo on vähäinen, joten sitä voidaan käyttää kierrättämättä suoraan energiaksi.

Tiheikön energiapuuharvennuksen kertymä on suuruudellaan yllättänyt monet: 40-80 (jopa yli 100) m3 hehtaarilta = 80-160 MWh = 4-8 pientalon vuotuinen kokonaisenergian tarve.

Valtakunnan tasolta katsottuna esimerkiksi 100 000:lta hehtaarilta kertymä olisi keskimäärin 6 miljoonaa kuutiometriä, energialtaan 12 miljoonaa MWh.

Nykyisessä bioenergiatilanteessa harvennetaan nuoria kasvuisia tiheiköitä maahan mätänemään.

Tiheikkökasvatuksella sen sijaan saadaan hyötykäyttöön metsikön nuoruusvaiheen tuottama energia. Tässä esitetty menetelmä voisi olla eräs ratkaisu metsäenergian tuotannon reippaaseen lisäämiseen ja nuorten metsien hoitoon.