Kuka omistaa Arktisen alueen luonnonvarat?

Maapallon napa-alueet ovat nousemassa kansainvälisen valtapolitiikan keskiöön. Meitä suomalaisia kiinnostaa erityisesti Arktiseen alueeseen kohdistuvat suunnitelmat jo senkin takia, että olemme parhaillaan Arktisen neuvoston puheenjohtaja.

Arktinen neuvosto perustettiin 1996. Siihen kuuluvat Yhdysvallat, Kanada, Venäjä, Suomi, Ruotsi, Norja, Islanti ja Tanska.

Järjestössä on myös 32 maata niin sanottuina tarkkailijoina. Näistä aktiivisimman roolin on ottanut Kiina, joka haluaa vaikuttaa alueen luonnonvarojen hyödyntämistä koskeviin suunnitelmiin.

Kiina katsoo, että yhtenä maailman väkirikkaimpana maana sillä on oikeus arktisiin luonnonvaroihin. Kiinassa pelätäänkin, että kahdeksan Arktisen neuvoston jäsentä jakaisi alueen keskenään myös luonnonvarojen hyödyntämisessä.

Kiina tukeutuukin yhteistyöhön Venäjän kanssa, koska sillä on laajin maaraja Arktiseen vesialueeseen ja myös sen alla olevaan mannerlaattaan.

Maailman öljy- ja kaasuvaroista 22 prosenttia on Arktisella alueella. Lisäksi siellä on runsaasti uraania, rautametallia, nikkeliä, sinkkiä, hiiltä, grafiittia, palladiumia, kultaa ja muita maametalleja.

Erityisesti paineet öljyn ja kaasun hyödyntämiseen kasvavat. Maailman Energiajärjestön mukaan näiden kysyntä kasvaa vuoteen 2040 mennessä noin 40 prosenttia riippumatta uusiutuvien energiamuotojen käyttöönotosta.

Kiinalla on maailman kolmanneksi suurin kauppalaivasto, jonka kasvua se vahvistaa olemalla myös maailman suurin laivanrakentaja. Kiinan kaupan volyymi on maailman suurin ja se on myös maailman suurin öljyn ostaja.

Kiinalle onkin äärimmäisen tärkeää, mitä reittejä se tulevaisuudessa rahtaa tuotteita jatkuvasti kasvavalle väestölleen. Erityisen tärkeää sille on pääsy pohjoisille kalastusvesille.

Kiina pyrkii uudistamaan Arktisen alueen politiikkaa siten, että alueen luonnonvarat voitaisiin vapauttaa yhteisellä sopimuksella kaikkien käyttöön. Sama koskee uusien pohjoisten laivaväylien avaamista kansainväliselle laivaliikenteelle riippumatta niiden kotimaasta.

Kiinalle pohjoiset reitit lyhentäisivät huomattavasti kuljetusmatkoja. Laskelmien mukaan Kiinalle pohjoisten reittien käyttö säästäisi 533 miljardia eli 40 prosenttia nykyisistä kuljetuskustannuksista.

Vaikka Kiinan harjoittama politiikka perustuukin voimassa olevien kansainvälisten lakien noudattamiseen ja mieluummin näkymättömään vaikuttamiseen kansainvälisillä foorumeilla, on sillä raudanluja tahtotila sille myönteisen kehityksen vauhdittamiseen. Lisäpontta tälle antaa sen sotilaallisen aseman vahvistuminen.

Pohjoisen napa-alueen merkitys satelliittiasemien sijoituspaikkana on Kiinalle tärkeää. Niillä voidaan valvoa alueen liikennettä ja toimintaa, myös sotilaallista. Kiinalaisten ballististen ohjusten lyhyin reitti Amerikan mantereelle kulkee Arktisen alueen kautta.