Mitä tapahtuu, jos kolmasosa maapallon luonnosta suojellaan?
Ei ole ensimmäinen kerta, kun jonkin sinänsä arvokkaan tavoitteen nimissä on tehty pahoja virheitä.Tavoitteesta suojella kolmasosa maapallon luonnosta alettiin keskustella 20.6. alkaneella viikolla YK:n kansainvälisissä biodiversiteettiä koskevissa neuvotteluissa. Neuvotteluissa on mukana 196 maata. Aiheesta lukemassani kirjoituksessa tavoitteen seurauksia ei avattu millään tavoin. Päätin rohkeasti avata seurauksia, sillä kansalaiset haluavat tietää tavoitteen seuraukset.
Oletan, että EU:n piirissä tällä tavoitteella on paljon kannatusta. Myös Luontopaneeli vaatii kolmasosan suojelua. Kansalaiset periaatteessa arvostavat suojelua, mutta ovatko kaupunkilaiset valmiita osallistumaan suojelun kustannuksiin? Eihän tämä kolmasosan suojelutavoite tietenkään koske heitä millään tavoin.
Sodat ja katastrofit on pitävin sopimuksin kiellettävä.
Jotta tavoite onnistuisi, sille on syytä asettaa seuraavia ehtoja, sillä muuten nälkäisten määrä lisääntyy rajusti ja ihmiset joutuvat hakeutumaan alueille, joilla ruokaa on vielä tarjolla.
Sodat ja katastrofit on pitävin sopimuksin kiellettävä, sillä kuten nyt konkreettisesti nähdään, sodan aikana elintarvikkeiden tuotanto ja niiden kuljettaminen vaikeutuu.
Epädemokraattiset maat, kuten Kiina ja Venäjä, on saatava mukaan, sillä muuten tavoitteita on mahdotonta saavuttaa tai sitten ne koskevat vain osaa maapallosta. Myös Yhdysvallat näyttää olevan suojelun suhteen ongelmallinen valtio.
Kaivostoiminnan kielteiset vaikutukset luontoon ovat suuria ja vaikutukset leviävät laajalle alueelle. Joko kaivostoimintaa on huomattavasti rajoitettava tai sitten kaivosten aiheuttamien vaurioiden estämiseen on panostettava. Sähköautot vaativat harvinaisia metalleja, mikä pahentaa kaivostoiminnan ongelmia.
Myös Yhdysvallat näyttää olevan suojelun suhteen ongelmallinen valtio.
Väestönkasvu on saatava loppumaan aikaisemmin kuin väestötutkijat ennakoivat. Etenkin kaupunkien kasvua on rajoitettava, koska ne tuhoavat enenevästi luontoa valtaamalla peltoa ja metsää sekä peittämällä suuria alueita betonilla ja asfaltilla. Lisäksi varsinkin länsimaiset kaupungit tarvitsevat lisäksi paljon hiekkaa ja kiviaineista.
Lihansyönti on kiellettävä kokonaan tai tehtävä niin kalliiksi, että juuri kukaan ei pysty sitä ostamaan. Lihansyönnistä saattaa tulla vain hyvin toimeentulevien etuoikeus. Vaikka on toivottavaa, että köyhät maat vaurastuvat, sen mukana lihansyönti lisääntyy.
Lihansyönti on kiellettävä kokonaan tai tehtävä niin kalliiksi, että juuri kukaan ei pysty sitä ostamaan.
Viljelypeltojen käyttöä alkoholin raaka-aineiden tuottamiseen on syytä voimakkaasti rajoittaa ja tupakan kasvattaminen on kokonaan kiellettävä.
Kaupunkilaisten on hyväksyttävä se, että he maksavat huomattavan osan peltojen ja metsien omistajien kokemista menetyksistä. On kohtuutonta, jos etenkin maanviljelijät joutuvat kärsimään suojelun seurauksista.
Näin suurta suojelun osuutta on mahdotonta toteuttaa ilman tuntuvia veronkorotuksia. Myös tätä muutosta vaikeuttaa pelko oman elintason heikkenemisestä.
Näin suurta suojelun osuutta on mahdotonta toteuttaa ilman tuntuvia veronkorotuksia.
Jos peltoalasta suojellaan kolmannes, mitä suojelluille pelloille tehdään? On vaikea uskoa, että niitä ei jotenkin käytettäisi siitä huolimatta, että peltoalaa vapautuu lihan tuottamiselta. Viljan ja muidenkin kasvien tuotantomäärät vähenevät myös lisääntyvän luomuviljelyn vuoksi. Tätäkin perustellaan luonnonsuojelulla. Annetaanko Suomessa suojeltujen peltojen vesakoitua ja metsittyä?
Sekä peltoalan että varsinkin metsäalan osalta suuri ongelma on niiden määrän erilaisuus eri maissa. On maita, joissa esimerkiksi metsää on vain vähän ja taas Suomen kaltaisia runsasmetsäisiä maita.
Suomessa metsään kohdistuva suojelutavoite leikkaa rajusti koko kansakunnan tuloja. Koska puuta tarvitaan tulevaisuudessa entistä enemmän, se vaatii suojelun ulkopuolelle jäävän metsän entistä tehokkaampaa kasvattamista. Tehokkain ja parhaiten kasvua edistävä metsänhoito perustuu jaksottaiseen kasvattamiseen.
Helposti unohtuu, että suojellun metsän hiilensidonta heikkenee. Joka on kulkenut pitkään suojelluissa metsissä, on varmasti nähnyt, miten paljon siellä on keloontuneita puita ja miten niukasti siellä on uusia taimia.
Toivon, että asiantuntijat korjaavat ne virheet, joita edellä olen esittänyt. Ei ole ensimmäinen kerta, kun jonkin sinänsä arvokkaan tavoitteen nimissä on tehty pahoja virheitä. Yksi suurimpia vaaroja tulee olemaan se, että kaikkialla toimitaan saman kaavan mukaisesti.
Markku Ojanen
Psykologian emeritusprofessori
Lempäälä
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
