MTK:n jäsenmaksuperusteet uudistettava

MTK-Pielisen juuret ovat sadan vuoden takaa. Juhlavuotena olemme järjestäneet monenlaisia tapahtumia, panostaneet kuluttajatyöhön ja tiedottamiseen. Onnistuimme hankkimaan myös hieman ulkopuolista rahoitusta.

Keinot yhdistyksen normaalinkin toiminnan pyörittämiseen alkavat olla vähissä. Eri jäsenmaksuperusteemme ovat valtakunnallisesti varsin korkeita. Ne ovat pääsyy yhdistyksestä eroamisiin, huonon hinta-laatusuhteen lisäksi: kun MTK ei tee mitään.

Karjatalousvaltaisella alueella viljelystä luopuminen on nopeaa. Luopujien pellot eivät aina säily jäsenmaksukannassa. Osa luopujista valitsee edullisemman mhy-jäsenyyden, koska samat metsähehtaarit ovat myös tuottajayhdistyksen maksuperusteena.

Yhdistysten jäsenmaksu liitolle perustuu osaltaan verotettavaan maataloustuloon. Moni lopettava viljelijä luopuu jäsenyydestä, mutta on kasvattamassa verotettavaa maataloustuloa. Liittojen jäsenmaksujen jäädyttäminen on kannaltamme tällä hetkellä huono asia.

Järjestö- ja jäsenmaksuremontti ovat olleet esillä jo kauan. Osauudistuksia on tehty, mutta niissä ei ole huomioitu riittävästi vaikeiden viljelyolosuhteiden (maassamme todellinen lfa-alue), karjaan ja metsään nojautuvien tilojen asemaa järjestössä. Mietimme tilapäisesti jopa hehtaarimaksun alentamista jäsenkatoa hillitäksemme. Se ei olisi kestävä ratkaisu yhdistyksen eikä jäsenten näkökulmasta, sillä yhdistyksen toimintamahdollisuudet heikkenisivät.

MTK-Pielinen ei liene ainoa yhdistys vastaavien pohdiskelujen äärellä. Siksi edellytämme, että nämä asiat otetaan nyt vakavasti myös keskusliitossa! Olemme vaatineet EU:n ymmärrystä Suomen maatalouteen, koska viljelyolosuhteet eroavat muusta Euroopasta. Samalla logiikalla olisi korkea aika tunnustaa olosuhde-erot Suomen sisällä ja huomioida ne muun muassa jäsenmaksuissa sekä toteutettavassa edunvalvonnassa.

Mihin toimenpiteisiin MTK aikoo ryhtyä talousvaikeuksien ja jäsenkadon vaivaamien yhdistysten pikaiseksi auttamiseksi?