Lukijalta: "On hämmästyttävää, että metsäyhtiöt ovat antautuneet FSC:n uhkausten edessä – tämä ryhdittömyys on jo johtanut karmaisevaan tulokseen

Päättääkö FSC saako metsää hakata myös niissä leimikoissa, jotka eivät kuulu sertifiointijärjestelmän piiriin? Kuva: Lari Lievonen

Kansainvälinen järjestö FSC ilmoittaa olevansa hyvän metsänhoidon asialla. Se on yrittänyt markkinoida omaa metsäsertifikaattiaan maamme metsänomistajille, mutta heikolla menestyksellä. Tämä on ymmärrettävää, sillä alun perin tropiikin suuralueiden metsäkadon estämiseen suunniteltu järjestelmä ei sovi maamme pienmetsänomistuksen kaltaiseen ympäristöön.

Suomessa FSC-sertifikaatti vaatii, että metsänomistajan tulisi jättää metsästään viisi prosenttia täyssuojeluun ja toiselle viidelle prosentille tulisi tuntuvat käyttörajoitukset.

Maassamme ei ole metsäkadon uhkaa. Talousmetsien luontoarvot turvataan luonnonsuojelulailla ja metsälailla. Lisäksi valtaosa metsänomistajista on liittynyt suomalaiseen PEFC-sertifikaattiin, jonka mukaisesti hakkuualoille jätetään säästöpuita ja suojavyöhykkeitä.

Kun sertifikaatin myynti metsänomistajillemme ei onnistunut, FSC on ryhtynyt painostamaan metsätuotteiden maailmanmarkkinoilla.

On hämmästyttävää, että Suomessa toimivat suuret metsäyhtiöt ovat antautuneet uhkausten edessä ja päättäneet ryhtyä FSC-järjestön markkinamiehiksi ja maksaviksi asiakkaiksi. Tämä ryhdittömyys on jo johtanut karmaisevaan tulokseen: Yksityisten metsänomistajien metsiin on ilmestynyt mahdollisia suojelualueita. Tämä on tapahtunut salassa viranomaisilta ja maanomistajilta.

Karttoja näistä laittomista suojelualueista on tiettävästi UPM:llä, Stora Ensolla ja Metsä-Groupilla. Metsänomistaja saa tiedon vasta kun hän yrittää myydä leimikkoaan, joka on tällaisella ”salaisella suojelualueella”! Ostajat saattavat kieltäytyä leimikon ostosta tai vaatia sitä muutettavaksi FSC:n vaatimalla tavalla. Tällaista on jo tapahtunut käytännössä.

Kysymyksiä herää runsaasti: ovatko mainittujen yritysten ylimmät päättäjät hyväksyneet FSC:n ylivallan? Miten asia on käsitelty Metsä-Groupissa eli entisessä Metsäliitossa? Sen ylimpiä päättäjiähän ovat metsänomistajajäsenten valitsemat luottamusmiehet.

Jos FSC-sertifiointi ja sen ”omat” suojelualueet laajenevat, tulee se väistämättä pienentämään markkinoille tulevan puun määrää. Onko FSC:lle antautuminen tärkeämpää kuin raaka-aineen saannin turvaaminen Suomen metsistä?

Luulisi, että tiedon levittäminen suomalaisesta kestävästä metsien käytöstä ei olisi aivan ylivoimaista.

Tapio Laiho

metsänhoitaja

Jyväskylä

MT:n kaikki mielipidekirjoitukset