Kuponkikorkona 0,000 prosenttia
Suomen valtion budjetti ei tasapainotu vuodessa tai kahdessa, mutta elvytyksen aika on nyt jäämässä taakse8.9.202102:00
Valtiovarainministeriön talousarvioehdotuksen toteutuessa valtio velkaantuu lisää ensi vuoden aikana 6,7 miljardilla eurolla. Pitäisikö olla huolissaan vai ei?
Suomelle lainaavia on jonossa asti, vaikka lainan tuotto on tukevasti miinuksella. Siis lainanantajalle miinuksella.
Valtio laski 24. elokuuta liikkeeseen uuden kolmen miljardin euron viitelainan, joka erääntyy 15.9.2026.
Kuponkikorko? 0,000 prosenttia ja tuotto lainaan sijoittaneelle -0,626 prosenttia.
Rahasta ei ole puutetta kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla, hyvistä sijoituskohteista kylläkin. Ja ison rahan makuuttaminen pankkitileillä maksaisi vielä enemmän.
Suurimpia lainaan sijoittaneita olivat pankit, eläkerahastot, keskuspankit ja muut instituutiot sekä rahastot.
”Vaikka korot ovat edelleen laskeneet ja lainan tuotto oli vahvasti negatiivinen, kysyntää oli paljon”, Valtiokonttorin apulaisjohtaja Anu Sammallahti kommentoi lainan hinnoittelun jälkeen.
Lainan sijoittajapohja on uusimmassa lainassa Valtiokonttorin mukaan "monipuolinen ja laadukas". Lainan tarjouskirja kasvoi liikkeeseenlaskussa yli 15 miljardiin euroon ja sisälsi tarjouksia lähes sadalta sijoittajalta. Suomen kykyä hoitaa velvoitteensa arvostetaan yhä maailmalla.
Valtion luottoluokitus on vakaa AA+, ja luottoluokittajat Fitch Ratings ja S&P eivät ole sitä hätistelleet säännöllisissä tarkastuksissaan.
Valtion velka on kasvanut eritoten pandemian aiheuttaman talouskuopan peittelyssä niin meillä kuin muuallakin maailmassa – mutta tasaisesti jo ennen sitä. Finanssikriisin ensi vaiheessa keväällä 2009 velkaa oli 53 miljardia euroa.
Talous kasvaa – lujaa. Nordean tuore ennuste kuluvalle vuodelle on 3,5 prosenttia ja ensi vuodellekin 3,0 prosenttia. Kansantalous kasvaa, työllisyysaste vahvistuu ja koronakuoppa tasoittuu.
Suomen ohella koko muu muukin maailma on elvyttänyt velkarahalla. Keskuspankit ovat tukeneet taloutta ennätyskeveällä rahapolitiikalla ja muun muassa arvopaperiostoin. Näin myös Suomen elokuisessa kolmen miljardin kupongissa.
Suomen valtion budjetti ei tasapainotu vuodessa tai kahdessa, mutta elvytyksen aika on nyt jäämässä taakse.
Politiikassa velkahaukkoina ovat profiloituneet oppositiossa kokoomus ja hallituspuolueista keskusta. Tosin kumpikin haluaa kasvattaa lisämäärärahoja ja kritisoida leikkauksia itselleen ja kannattajakunnalleen merkittävissä asioissa.
Totuttua korkeamman velan kanssa elämme joka tapauksessa tulevat vuosikymmenet.
Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston työelämäprofessori Martti Hetemäki kirjoittaa Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa (2/2021) julkisen velan riskeistä.
Kysyntä on ollut velkavetoista, mutta ikuisesti se ei voi kestää.
Julkisen velan korko pysyy talouden kasvuvauhtia matalampana vain, jos julkisen velan arvostuksen niin sanottu kuplatekijä alentaa riittävästi velan korkoa. Kuplatekijän pääsyy on julkisen velan turvallisuus ja sen mukainen likvidisyys, mikä alentaa julkisen velan korkoa.
Vaikeasti hallittava kupla tiivistyy velan korkoon.
"Vaarana on nyt, että tämä virhe on ymmärretty vasta, kun sen korjaaminen on myöhäistä", päättää Hetemäki artikkelinsa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
