Näillä kolmella keinolla koti pysyy jotakuinkin siistinä lapsiarjessa
Suorittajaluonteelle riman laskeminen kotitöissä on ollut kannattavaa ja suorastaan välttämätöntä.
Etätyöt ja kodin sotkusta ahdistuminen eivät ole kovin toimiva yhdistelmä. Kuva: Sanne KatainenSisään astuessa nenään lemahtaa ensimmäisenä vettä valuvien koiranvaljaiden haju. Sukkien alla rouskuu hiekka. Jokaisella askeleella pitää katsoa eteensä, ettei tule vahingossa astuneeksi esimerkiksi aurinkolasikotelon, pölyhuiskan tai muun yllättävän esineen päälle.
Edellä kuvattu näky lienee jokaiselle lapsiperheelle tuttu. Vaikka lapsiarkea on jo reilusti yli vuosi takana, on jatkuvaan sotkuisuuteen totuttelu vieläkin työn alla.
Suorittajaluonteelle ja järjestelmällisyyttä rakastavalle riman laskeminen on ollut vaikeaa mutta välttämätöntä.
Aiemmin saatoin pitää viikonloppuisin aamusta iltaan kestäviä siivouspäiviä. Onnistuakseen ne vaativat kuitenkin tietyn mielentilan, jota nimitän siivousflow’ksi. Silloin saatoin kuunnella päivän aikana kokonaisen äänikirjan ja unohtaa syömisen – niin keskittynyt olin jalkalistojen ja muiden tärkeiden paikkojen puunaamiseen.
Toisin on nyt. Ennen imurointia täytyy ensin raivata tavarat paikoilleen. Monesti käy niin, että sen jälkeen ei enää imuroinnille jääkään aikaa.
Etätyöt ja kodin sotkusta ahdistuminen eivät ole kovin toimiva yhdistelmä. Siksi olen yksinkertaistanut siivousfilosofiani kolmeen kategoriaan: karsiminen, varttisiivous ja olennaiseen keskittyminen.
Kaiken perusta on karsiminen. Mitä vähemmän tavaraa on, sitä helpompaa on löytää jokaiselle oma paikkansa.
Toinen taikasana on illalla yksin tai yhdessä tehty varttisiivous. Varttisiivous alkaa tavaroiden keräämisellä ja jatkuu keittiön siivoamisella. Joskus ehtii enemmän, joskus vähemmän.
Kaikista tärkein oppi on kuitenkin ollut olennaiseen keskittyminen. Imurointi ja satunnainen lattioiden pesu on enemmän kuin riittävästi. Ja puhdas vessa sekä käsipyyhkeet, niistä en tingi. Ikkunat ja kaappien ovet ehtii pestä puhtaiksi myöhemminkin.
Koko päivän kestävän siivousflow’n saavuttaminen on nykyään vähintäänkin haastavaa. Sen vuoksi aion testata tänä vuonna siivousjoulukalenteria. Niitä löytyy esimerkiksi siivoamiseen keskittyneiltä some-tileiltä.
Ideana on toteuttaa päivittäin jouluaattoon asti jokin pieni askar, joka muuten jää usein tekemättä. Sellainen voi olla esimerkiksi lattiakaivon pesu tai pölyjen pyyhintä valaisimista.
Kodin ylläpito on vain yksi mutta omalla kohdallani erittäin tärkeä palanen hyvinvointia. Kaaokseen ajautuneessa kodissa myös mieli on levoton. Silti apukäsien hyödyntäminen tuntuu vaikealta.
Olen haaveillut pitkään siivouspalvelun kokeilemisesta, mutta se on jäänyt jostain syystä haaveilun tasolle. Alitajunnassa kolkuttaa ajatus, että ei kai nyt yhdestä lapsesta ja koirasta niin paljon sotkua tule, ettenkö jaksaisi niitä itse siivota. Mutta miksi pitäisi?
Siivouspalveluita hyödyntämällä tukee samalla paikallisia yrittäjiä. Vaikka kotitalousvähennys pienenee ensi vuoden alussa, on vähennys silti 35 prosenttia työn osuudesta.
Kirjoittaja on MT:n toimittaja.Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
