Ikävä käytöstapoja
Kuntavaalit ovat tulossa, ja poliittinen keskustelu todennäköisesti ottaa lisää kierroksia.
Monissa kunnissa on vaikeita talousongelmia, joita edes konsultit eivät ole onnistuneet ratkaisemaan. Kuntavaaliehdokkaiden tulisi siksi olla melkoisia moniosaajia ja taloustaitureita. Äänestäjä on ehdokasta etsiessään vaativassa tilanteessa.
Ammattipoliitikot ja yleinen keskustelukulttuuri eivät helpota ehdokkaan valintaa. Kaikki puolueet ovat viime vuosina onnistuneet työntämään ainakin minua jollain tapaa pois luotansa.
Ei ehkä pitäisi sotkea eduskunnan häiriköitä, Twitter-tykittäjiä, asiat tahallaan väärinymmärtäjiä ja television keskusteluilloissa toisten päälle puhujia kuntapoliitikkoihin, mutta valtakunnanpolitiikasta tulevat mielikuvat vaikuttavat puoluevalintaan väkisin myös kuntavaaleissa.
Keskustelukulttuurin muuttumisesta entistä vihamielisemmäksi on puhuttu viime aikoina paljon. Pitkässä historian juoksussa katsottuna yleistilanne voi olla jopa rauhallisempi kuin ennen, mutta entisten viestintäkeinojen päälle on tullut some, jossa osa häiriköi, osa pahoittaa mielensä ja osan ajatukset salaliittoteorioineen ovat kuin eri planeetalta.
Uhriutumisesta, jossa omat erheet käännetään ylösalaisin muiden tekemäksi kiusaksi, on tullut muoti, jota jokainen puolue vuorollaan käyttää.
Kaikista poliitikkojen tai tavallisten kansalaisten möläytyksistä ei tarvitse tietenkään välittää. Yksittäisen möläyttelijän provokaatiot edustavat yleensä vain hyvin pientä ryhmää, niistä ei kannata mieltään pahoittaa, eikä ainakaan lähteä kiistelemään.
On keskustelukulttuurissa perinteiselläkin medialla lusikkansa sopassa. Täytyykö esimerkiksi suurelle yleisölle tuntemattomien kaupunginvaltuutettujen ajattelemattomia Twitter-viestejä uutisoida? Niitä voidaan tavallaan pitää yhteiskunnallisen keskustelun avauksina, mutta monesti näyttää, että uutisointi ainoastaan lisää vastakkainasettelua ja ihmisten pahaa oloa.
Verkossa klikkiotsikot kärjistävät asioita. Niilläkin vastakkainasettelu voi kasvaa, etenkin jos ihmiset eivät lue itse juttua, vaan ainoastaan pelkän kärkevän otsikon.
Lehtien kommenttipalstat verkossa ovatkin usein surullista luettavaa. Helppo ratkaisu olisi tässä vaiheessa vaatia internetin sulkemista. Vaikeampi ratkaisu on, että ihmiset oppisivat käyttäytymään keskenään. Ei vain se vastapuoli, vaan myös me itse.
Toisaalta täytyy taas muistaa, että ei verkossa raivoa kuin pieni osa kansasta. Pienten huonosti käyttäytyvien ryhmien ei kannata antaa vaikuttaa suuntaan eikä toiseen politiikassa eikä mediassa. Valitettavasti moni on jo kuitenkin päättänyt nykyisen ilmapiirin takia jäädä lähtemättä mukaan politiikkaan ja esimerkiksi ehdolle kuntavaaleissa.
Kuntapoliitikoille on syytä antaa kiitosta heidän työstään. Heillä on valtava vastuu, että kunnat pystyvät tarjoamaan palveluita ja pitämään samalla kunnan talouden terveenä. Monessa kunnassa edessä voi olla tulevallakin kaudella raskaita päätöksiä, joissa vaalimenestyksestä saatu vallantunne ei paljon lohduta.
Kiittämisen vastapainoksi päättäjiltä on vaadittava perusteltuja päätöksiä. Lisäksi niin kunnissa kuin valtakunnan huipulla poliitikkojen on esimerkillään näytettävä, kuinka käyttäydytään toisia kunnioittavasti vaikeita kysymyksiä ratkoessa. Asiat saavat riidellä, mutta henkilökohtaisuuksiin ja perättömiin syytöksiin ei pidä mennä.
Onnea jokaiselle kuntavaaliehdokkaalle ja asiallisia sekä antoisia keskusteluja niin toreilla kuin verkossa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat


