Huhtikuussa voimat punnitaan – alue- ja kuntavaalit näyttävät, millaisista asemista puolueet lähtevät kohti eduskuntavaaleja
Politiikan johtopaikasta otellaan kiivaasti Orpon kokoomuksen ja Lindtmanin sd:n välillä. Gallupeissa sd on ollut viime aikoina hivenen niskan päällä, mutta huhtikuun tilanne voi olla mikä tahansa. Kokoomus pärjää, jos talouden näkymä valoistuu, kirjoittaa ministeri Seppo Kääriäinen kolumnissaan.
Voi olla, että vuoden 2027 eduskuntavaalien jälkeen uusi enemmistöhallitus joudutaan tai päästään kokoamaan uudenlaisen ajattelun pohjalta, jollaista ei ole nähty vuosikymmeniin. Kuva: Jaana Kankaanpää13.1.202510:00
Sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Antti Lindtman puhkui Ilta-Sanomien haastattelussa (4.1.), että Orpon hallitus voi kaatua puoliväliriiheen ja että huhtikuun vaalit antavat hallitukselle ”tylyn” välitodistuksen. Politiikassa on ”väärä suunta”, sanoo pääministeriksi havitteleva Lindtman.
Paljon pitää tapahtua, että Orpon hallitus kaatuisi huhtikuun puoliväliriiheen. Mahdollistahan se on, mutta epätodennäköistä. Kokoomuksen ja perussuomalaisten akseli vaikuttaa sen verran vahvalta. Kokoomus sietää persummat puheet. Pienemmät hallituspuolueet kd ja rkp pysyvät tietysti kyydissä vaalikauden loppuun asti.
Alue- ja kuntavaalien tulokset huhtikuussa kertovat, millaisista asemista puolueet lähtevät kohti vuoden 2027 eduskuntavaaleja.
Politiikan johtopaikasta otellaan kiivaasti Orpon kokoomuksen ja Lindtmanin sd:n välillä. Gallupeissa sd on ollut viime aikoina hivenen niskan päällä, mutta huhtikuun tilanne voi olla mikä tahansa. Kokoomus pärjää, jos talouden näkymä valoistuu.
Puheenjohtaja Lindtman on reivannut puolueensa linjaa varovaisesti porvarilliseen suuntaan. Pienyrittäjien asemasta on tullut puhetta silmiinpistävän paljon. Sosiaalidemokraatit voittavat ykköspaikan vain jos puolue saa paksuhkon siivun oikeistohallitukseen pettyneistä ei-sosialistisista äänestäjistä.
Lindtmanin linjanvedoilla ei ole rikkumatonta kannatusta omienkaan parissa. Varapuheenjohtajat vartioivat puolueen punaista väriä ulospäinkin näkyvällä tavalla. Vasemmistohallitusta ei ole näköpiirissä. Muutenkin kysellään sitä, voidaanko maata hallita laitojen ja eripuran kasvattamisella.
Voi olla, että vuoden 2027 eduskuntavaalien jälkeen uusi enemmistöhallitus joudutaan tai päästään kokoamaan uudenlaisen ajattelun pohjalta, jollaista ei ole nähty vuosikymmeniin.
Keskusta on elellyt tiheiden puheenjohtajavaihdosten ja alakulon merkeissä toistakymmentä vuotta. 2010- ja 20-luvuilla kannatus on puoliintunut – lukuunottamatta vuoden 2015 Sipilä-vaaleja. Vuoden 2023 vaalitulos oli puolueen historian heikoimpia.
Puheenjohtaja Kaikkonen lupasi valintansa jälkeen 2024 remontoida puoluetta ehommaksi. Remontit alkavat aina linjan kirkastamisesta. Kaikkonen on tehnyt parhaansa, jotta keskustan epämääräinen kuva viime vaalikauden jäljiltä kirkastuisi. Puolue joutuu tekemään töitä erottuakseen omintakeiseksi vaihtoehdoksi oikeistohallituksen tekemisille. Alueiden Suomi tarvitsee tällaisina aikoina uskottavan puolustajansa.
Jos keskusta lisäisi kannatustaan huhtikuun vaaleissa, nousu kolmen joukkoon vuonna 2027 on mahdollinen. Se tulos merkitsisi myös uusia hallitusvaihtoehtoja parin vuoden päästä.
Puolueet joutuvat ottamaan huomioon liikkuvien äänestäjien arvaamattomuuden. Hallituksenvastainen tyytymättömyys vaikuttaa kansalaisten äänestyspäätöksiin, mutta vaikutus on vaatimaton, jos vaihtoehdot Orpon oikeistohallituksen politiikalle ovat heiveröisiä.
Tärkein on sanomatta. Näissä oloissa pitää muistaa arvaamaton ulkoinen maailma. Sotatapahtumat Euroopassa, Trumpin ratkaisut ja yllätykset maailmalla heijastuvat suomalaisten poliittisiin mielialoihin.
Suomalaiset hakevat turvaa ja vakautta.
Kolumnin kirjoittaja on ministeri.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
