Tekeekö Orpon hallitus talouspolitiikkaa vai hyysääkö se vain hyvätuloisia?
Pääministeri Petteri Orpon (kok .) hallituksen kannattaa kysyä itseltään, tekeekö se analyyttista talouspolitiikkaa vai hyysääkö se vain hyväosaisia. Varakkaiden veronalennusten peruminen voisi tässä tilanteessa hyödyttää myös heitä itseään. Tavallisen kansan kulutusta kaipaavat nyt kaikki.
Valtion velan hoito on ajanut talouskasvua etsivän hallituksen pahaan jumiin. Kuva: Timo Filpus21.8.202517:34
Kannatuskurimuksessa kärvistelevä oikeistohallitus on ajamassa syksyn budjettineuvotteluissaan päin seinää.
Säästämällä lisää valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) saattaa nitistää talouskasvun vähäiset oraat alkuunsa. Toisaalta umpivelkaisella valtiolla ei ole rahaa, eikä ideoita, joilla välttämätöntä kasvua voitaisiin vauhdittaa.
Myös tähän asti tehdyt työmarkkinoiden sujuvoittamiset, yksityisen terveydenhuollon Kela-korvausten korotukset ja hyvätuloisille luvassa olevat veronalennukset eivät toistaiseksi ole tuottaneet oikeastaan minkäänlaisia tuloksia.
Avoimen sektorin työpaikat vain tälläkin viikolla vähenivät, eikä pelastavaa talouskasvua näy.
Osin Orpon hallituksella on käynyt myös huono tuuri, mutta ryhdikästä olisi katsoa myös peiliin. Rehellistä olisi kysyä, onko hallitus tehnyt perusteltua talouspolitiikkaa vaiko vain ihan tavallista politiikkaa?
Onko oikeistohallitukselle itsetarkoituksellisen tärkeää suosia hyväosaisia, vaikka ostovoiman, koko kansantalouden elpymisen ja viime kädessä myös yrittäjien kannalta olisi tärkeintä saada kasvu käyntiin.
Tehokkainta olisi suunnata veronalennukset pieni- ja keskituloisille, joilta se menee suoraan kulutukseen.
Se saattaisi itse asiassa olla myös suurituloisen etu, koska parantunut ostovoima palvelee yrityksiä ja mahdollista niiden omistajille paremmat osingot ja työntekijöille muhkeammat bonukset.
On myös hyvä kysyä, palveliko hallituksen yksityisen terveydenhoidon Kela-korvausten nosto ketään muita kuin yksityisiä lääkäreitä, jotka voivat halutessaan siirtää osan julkisesta tuesta myös omiin hintoihinsa.
Hallituksen pyrkimys poistaa kannustinloukkuja ja tehdä työstä aina sosiaaliturvaa kannattavampaa on sinänsä aivan oikea päämäärä.
Nyt vain näitä työpaikkoja ei ole. Samaan aikaan arviolta 400 tuhatta suomalaista on ajautunut maksuhäiriöihin.
Osa heistä on tilanteessa omasta syystään, osa sen sijaan ei pysty suoriutumaan perheensä menoista ilman työtä.
Samaan aikaan rikkaimmilla suomalaisilla on tileillään ennätyksellisen paljon rahaa. Kotitalouksien euromääräiset talletukset ovat Suomen Pankin mukaan nousseet lähes 115 miljardiin euroon, kun ihmiset eivät luota talouden näkymään ja varautuvat heikkoihin aikoihin (Yle 20.8.).
Kansalaiset eivät pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitukseen enää luota.
Kokoomuksen kannatus on notkahtanut 18,8 prosenttiin, kun toinen päähallituspuolue perussuomalaiset on 11 prosentin lukemissa. Samaan aikaan oppositiossa SDP:n kannatus on yli 25 prosentissa ja keskustakin on noussut jo yli 16 prosentin.
Suomalaiset hyväksyvät leikkaukset tiukassa tilanteessa, jos he kokevat ne reiluiksi. Sosiaalitukien väärinkäyttöä sen sijaan harva hyväksyy. Myös moni hyvätuloinen hyväksyy veronsa, jos he tietävät, mihin ne käytetään.
Suomen talous on nyt niin vakavassa tilanteessa, ettei se enää kestä tavallista politiikkaa. Se vaatii vastuuta usealta hallitukselta peräkkäin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
