Osviittaa hellegallupeista – millaisen ohjelman gallupkärjet kokoomus ja demarit yhdessä värkkäisivät?
Historiasta tiedämme, että valtaapitävät väriin katsomatta hyötyvät kriisitilanteista. Uskon, että niin se nyt Suomessakin.
Kesägallupeiden perusteella eduskuntavaaleista on tulossa kokoomuksen ja sosiaalidemokraattien vääntö ykköspaikasta. Kamppailu on samalla pääministeriottelu: Orpo vai Marin? Kuva: Jaana Kankaanpää11.7.202204:00
Männä viikolla pelmahti julkisuuteen useita mielipidemittauksia presidentin ja hallituksen suosiosta sekä puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta.
Presidentti Niinistön suosio on ennätyslukemissa. Korkeammalle ei taida käytännössä päästä.
Marinin hallituksen kannatus on uudelleen noususuunnassa. Kokoomus hallitsee suvereenisti puoluekannatusmarkkinoita.
Näitäkin tuloksia selitetään monella tavalla, mutta tulosten syitä eivät tutkimukset yritäkään selvittää. Arviot ovat aina selittäjän subjektiivisia käsityksiä, jopa arvauksia.
Suurimpia selittäjiä ovat vaarallisen kireä maailmanpoliittinen tilanne, Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja Suomen Nato-jäsenyyden junailu.
Historiasta tiedämme, että valtaapitävät väriin katsomatta hyötyvät kriisitilanteista. Uskon, että niin se nyt Suomessakin. Kansalaiset – ainakin iso osa – hakevat turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta tukemalla niitä, jotka vastaavat juuri nyt isänmaan turvallisuudesta.
Nato-jäsenyyden aktiivinen hoito on nostanut valtapitävien suosiota kuten myös vuosikausia jäsenyyttä ajanutta kokoomusta.
Niinistön seuraajasta tehdään tihenevään tahtiin mielipidetutkimuksia. Ne ovat niin pitkään tyhjän päällä, kunnes puolueet asettavat virallisesti ehdokkaansa joskus vuoden kuluttua.
Loppujen lopuksi perin lyhyt on se vakavasti otettavien ehdokkaiden lista, josta uusi presidentti valitaan alkuvuodesta 2024. Se on suomalaisten tärkeimpiä valintoja; ajat eivät ole helpottumaan päin.
Sitä ennen käydään luja kamppailu Suomen johtajuudesta eduskuntavaaleissa 2.4.2023. Niiden pääkysymyksiä ovat ainakin turvallisuus ja talous. Eduskuntavaalituloksilla on heijastuksensa presidentinvaalien asetelmiin.
Kesägallupeiden perusteella eduskuntavaaleista on tulossa kokoomuksen ja sosiaalidemokraattien vääntö ykköspaikasta.
Kamppailu on samalla pääministeriottelu: Orpo vai Marin? Se tasoittaa väkisinkin puolueiden kannatuseroja. Tässä henkilöasetelmassa Marin haastaa Orpon.
Muutosta ajava kokoomus joutuu vastaamaan väistämättä myös hallituskysymykseen: keiden hallituskumppaneiden kanssa se muutokset talouspolitiikkaan tekisi?
Muutos vaatii voimaa ja uuttakin ajattelua. Aiheellinen kysymys kuuluu, millaisen hallituksen ja ohjelman gallupkärjet kokoomus ja demarit yhdessä värkkäisivät.
Muutenkin puolueilta on enemmän kuin aiheellista vaatia vaalien alla mahdollisimman selkeää ja konkreettista ohjelmaa taloudenpidosta ja hyvinvointivaltiosta.
On kyettävä yhdistämään yrittäjyyden voimistaminen ja työllisyysasteen nosto alijäämien pienentämiseen ja velkaantumisen pysäyttämiseen samalla kun toteutetaan vihreää siirtymää ja huolehditaan ruoan ja energian omavaraisuudesta ja yhteiskunnan resilienssistä.
Talvella hintojen nousu (ruoka ja energia kärjessä) on varmuudella vaalikeskustelun keskiössä. Siihen liittyy myös eduskuntavaalien mahdollinen poliittinen yllätys.
Vain kokoomus ja demarit olivat Ylen heinäkuun mittauksessa viime eduskuntavaalituloksen yläpuolella. Kaikki muut jäivät alle sen, myös Saarikon keskusta, jonka kannattajia on siirtynyt katsomoon ja kokoomukseen. Keskusta ja vihreät kilpailevat neljänneksi suurimman asemasta.
Keskustalle kysymys on siitä, miten se palauttaa maan hiljaisten luottamuksen itseensä etenkin maakunnissa. Jos se siinä onnistuu, se nousee kilpailemaan kolmospaikasta perussuomalaisten kanssa.
Tempuilla ei vaaleissa pärjätä. Selkeä, jopa järeä ohjelma, vetävä ehdokasjoukko ja rohkeasti kansaa lähestyvä vaalityö ovat menestyksen perusta.
Kirjoittaja on Ministeri.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
