Nyt viuhahtelevat puolustusmiljardit – puoluerajat ylittävää keskustelua tulevaisuuden suunnasta tarvitaan
Puolustusrahojen roimat korotukset pakottavat perkaamaan investoinnit tarkkaan, kirjoittaa ministeri Seppo Kääriäinen.
Uusia lennokkeja testataan. Kuvituskuva. Kuva: Patria22.9.202508:00
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kertoi tärkeän uutisen antaessaan eduskunnalle 10.9. ilmoituksen Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta: puolustusministeriö asettaa parlamentaarisen työryhmän tarkastelemaan Suomen puolustuksen pitkän aikavälin tarpeita ja kehittämistä.
Pääministeri on oikealla asialla. Puolustuspoliittisen selonteon käsittelystä ei ole paljonkaan aikaa, mutta ajan raju riento ja Ukrainan kokemukset pakottavat katsomaan puolustusta pitemmälle yli vaalikausien.
Samanlainen parlamentaarinen tarkastelu tehtiin vuonna 2014. Kansanedustaja Ilkka Kanervan (kok.) johtama työryhmä päätyi esittämään lähes yksimielisesti puolustusmäärärahojen pienoista tasokorotusta silloisten suorituskykypuutteiden korjaamiseksi. Vasemmistoliitto jätti siihen eriävän mielipiteen ja vihreät ”täydentävän” mielipiteen.
Nyt vireillä olevaa työryhmää voisi kutsua ”Kanerva kakkoseksi”.
Orpo korosti, että eduskunnalle on annettava ”selkeä ja totuudenmukainen” kuva maan puolustuksen näkymistä ja että tarkastelussa on vahvistettava luottamusta historiallisen suurten puolustusinvestointien viisauteen. Pääministerin perustelu on senkin takia tärkeä, että valtiontalouden säästöpaineet pysyvät massiivisina ja että kipeitä leikkauksia on edessä.
Puolustusrahojen roimat korotukset pakottavat perkaamaan investoinnit tarkkaan. Hallitus antoi vuoden 2026 budjettiesityksessä kuuden miljardin tilausvaltuudet. 3,5 prosentin BKT-osuus vuoteen 2035 mennessä nostaa puolustusmäärärahat 14 miljardiin euroon. Se on tupla nykytasoon verrattuna. Nyt viuhahtelevat puolustusmiljardit.
Jos maan ulkoinen turvallisuus horjuu, kaikelta muultakin putoaa pohja. Parlamentaarinen tarkastelu tarkoittaa kaikkien eduskuntapuolueiden osallistumista puolustuksen tulevaisuuden pohtimiseen. Sillä tavoitellaan laajaa sitoutumista puolustusmäärärahojen nostamiseen ja niiden järkevään käyttämiseen. Hallitus ja hallituspohja vaihtuvat vuonna 2027, mutta muutos ei saa katkaista puolustuksen ajantasaistamista.
Valtion johto on pitänyt ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisissa asioissa yhteyttä yli hallitus–oppositio-rajan. Tapa ei ole uusi, mutta ainoa oikea se on. Turvallisuuskysymyksissä on aina vaalittava luottamusta hallituksen ja opposition välillä. Luottamuksesta huolehtiminen korostuu etenkin silloin, kun ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittinen valta on yhden puolueen käsissä, olipa värisuora millä puolueella hyvänsä.
Paikallaan olisi sekin, että kulloinenkin hallitus kutsuisi pari kertaa vaalikaudessa eduskuntapuolueet yhteiseen pöytään keskustelemaan laajemminkin Suomea koskevasta tilannekuvasta – ei vain ulkoisesta ja sisäisestä turvallisuudesta, vaan myös kansan- ja valtiontalouden tilasta, aluekehityksestä ja ilmastokysymyksistä.
Kolumnin kirjoittaja on ministeri.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
