Vihreä siirtymä haastaa meidät kaikki mukaan

Yliö

Suomessa on käynnissä ennennäkemätön energiamurros, kun siirrymme fossiilisista uusiutuviin energialähteisiin. Energiajärjestelmään investoidaan alalla 40 miljardia euroa seuraavien vuosikymmenien aikana. Vihreä siirtymä ei tapahdu itsekseen, siihen tarvitaan tahtoa meiltä jokaiselta tehdä asioita eri tavalla kuin ennen.

Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana sähkön kulutus ei ole juurikaan kasvanut. Nyt asiat ovat toisin. Sähkön kulutuksen ennakoidaan kasvavan energiamurroksen myötä jopa 50 prosenttia vuoteen 2040 mennessä. Tässä ei ole mukana vielä suurimpia vedyntuotantoskenaarioita, jotka nekin vaativat sähköä toteutuakseen.

Teollisuuden ja lämmityksen sähköistäminen sekä suomalaisen ja uusiutuvan energiantuotannon lisääminen vaativat suomalaiselta sähköverkolta älykkyyttä, joustavuutta ja kasvavaa kapasiteettia. Ilman näitä ei ole parempaa energiaomavaraisuutta ja Venäjästä riippumattomuutta.

Yhä useampi tuottaa energiaa itse, ja tämä on hyvä asia. Aurinkosähkön ja muiden uusiutuvien energiamuotojen tuotanto kasvaa merkittävästi: Vuoteen 2040 mennessä sähkön tuotantopaikkojen määrä voi Suomessa olla jopa yli 450 000 kappaletta. Se on moninkertaisesti nykyisiin tuotantopaikkoihin (alle 50 000) verrattuna. Omat asiakkaamme ovat erittäin kiinnostuneita aurinkoenergian tuottamisesta: noin 14 000 asiakkaallamme on jo nyt aurinkopaneelit, ja määrä kasvaa jatkuvasti.

Taloyhtiöiden katoilla vielä harvoin näkee aurinkopaneeleja, vaikka käyttöön sopivaa kattopinta-alaa on paljon. Aiemmin taloyhtiöiden tuottamaa aurinkosähköä on voitu hyödyntää vain taloyhtiön yhteisiin tarpeisiin, kuten rappujen valaistukseen, teknisiin laitteisiin tai yhteisiin tiloihin.

Vuonna 2021 voimaan tulleen lakimuutoksen myötä aurinkoenergiaa on voitu käyttää myös asuntojen sähköntarpeisiin. Aurinkoenergian käyttö näkyykin suoraan asukkaiden sähkölaskuissa. On hienoa, että taloyhtiöt voivat myös osallistua aurinkosähkön tuottamiseen.

Tulevaisuudessa toivottavasti aurinkotuotannon hyödyntäminen laajenee kiinteistökohtaisesta aluekohtaiseen, kuten kunnan koulukiinteistön katolla olevien aurinkopaneelien tuoton hyödyntäminen esimerkiksi kunnan kaikissa kiinteistöissä tai lähialueella asukkaiden käyttöön.

Suomessa pohditaan jo isojenkin aurinkopuistojen rakentamista. Aurinkovoimaloiden kasvu näkyy myös tuotantomäärissä. Jo nyt auringolla tuotetut megawatit ylittävät hetkittäin tuulella tuotetun energian vähätuulisena päivänä. Kesäkuun lopun helteisinä päivinä aurinkoenergiaa tuotettiinkin koko maassa noin 300 MW ja tuulivoimaa noin 100 MW.

Isot aurinkovoima- ja tuulivoimapuistot tuovat myös paikkakunnille uudenlaista yritystoimintaa ja kunnille verorahoja. Uusituvan energian tuottaminen onkin maaseudulle erinomainen asia ja uuden elinvoiman lähde.

Moni pelkää, ettei Suomen sijainti maailmankartalla sovellu aurinkoenergian tuotantoon. Tämä on turha pelko. Suomessa on itse asiassa varsin hyvät ilmasto-olosuhteet uusiutuvan energian käytölle. Aurinkovoima ei tarvitse jatkuvaa paistetta, vaan paneelit tuottavat energiaa myös pilvipoutaisella säällä. Optimaalinen tuotanto paneeleista saadaan itse asiassa melko viileällä säällä, ja Suomen kesä on valoisa. Aurinkovoimalla voidaan Suomessa tuottaa saman verran energiaa kuin vaikkapa Pohjois-Saksassa.

Uusiutuvan energiatuotannon kasvaessa, tuotannon hajautuessa ja muuttuessa säistä riippuvaisemmaksi ja volatiilimmaksi, myös jouston tarve kasvaa entisestään. Sähköä ei voi varastoida suuria määriä, ja siksi sähkömarkkinoilla tarvitaan kipeästi joustoja. Kuka sitten joustaa ja milloin? Voiko sähköä käyttää milloin vain haluaa?

Kun sähkönkulutusta siirretään ruuhkatunneilta toiseen ajankohtaan, hyötyy kuluttaja yleensä myös edullisempana hintana tai korvauksena joustosta markkinoilta. Jo nyt esimerkiksi isot kasvihuoneet, jotka voivat valita kulutusajankohtansa, osallistuvat säätömarkkinoille ja saavat sitä korvausta.

Tulevaisuudessa joustoa tarvitaan lisää, ja joustomarkkinoiden kehittyessä joustamisesta tulee taloudellisesti kannattavampaa myös pienemmille toimijoille. Suomeen syntyy uudenlainen joustomarkkina, johon voivat osallistua sekä kuluttajat että yritykset.

Olemme uuden äärellä. Matkavauhti kiihtyy, ja pohjaa tulevaisuudelle täytyy rakentaa jo nyt. Sähköverkon kehittäminen uusiutuvan energiantuotannon pohjaksi on merkittävässä roolissa, jotta uudet asiat ovat mahdollisia. Vihreä siirtymä, suomalainen huoltovarmuus ja energiaomavaraisuus sekä sähkönsaannin turvaaminen yhä sähköistyvässä yhteiskunnassa vaativat pitkäjänteistä kehitystyötä.

Jyrki Tammivuori

toimitusjohtaja

Caruna

Twitter @JyrkiTammivuori