Eero Heinäluoma: Näemmekö metsää puilta?

Öljyä tai maakaasua ei ole Suomen maaperään siunattu. Jalometallejakaan ei löydy niin paljon, että kansakunta vaurastuisi niillä merkittävästi. Sen sijaan vihreää kultaa Suomessa on – edelleen. Kysymys vaan kuuluu, onko meillä riittävästi yksituumaisuutta, miten tätä uusiutuvaa kultavarantoa viisaasti käytetään.

Metsä on parhaillaan elättänyt suorasti ja epäsuorasti yli puoli miljoonaa suomalaista. Vieläkin luku on satoja tuhansia. On vaikea keksiä, miten metsäalan tuomat työpaikat ja eurot voitaisiin mitenkään korvata. Siksi onkin erinomaista, että metsäalalta on kuulunut viime aikoina hyviä uutisia.

Äänekoskelle on nousemassa Metsä Groupin yli miljardin euron biotuotetehdas. Nykyisen sellutehtaan alueelle nousevan investoinnin työllistävä vaikutus koko arvoketjussa arvioidaan olevan yli 2 500 työpaikkaa. Vienti kasvaa puolella miljardilla eurolla.

Varkauteen nousee Stora Enson puisten rakennuselementtien tuotantoyksikkö. Uusia työpaikkoja arvioidaan syntyvän korkeasta työttömyydestä kärsivälle alueelle noin 150.

Kuopioon nousee Finnpulpin suunnittelema 1,4 miljardin havusellutehdas, joka voi tuoda toteutuessaan tuoda Pohjois-Savoon jopa 1 500 uutta työpaikkaa.

Rakennemuutoksessa taistellut metsäala näyttäisi siis pääsevän voitolle pahoista muutoskivuistaan, mutta edelleenkin joutuu kysymään, onko alan keskeisillä toimijoilla riittävästi yhteistä strategiaa pysyvään menestykseen. Näemmekö metsää puilta?

Kysymys tuli mieleen, kun kuuntelin tiistaina eduskuntakeskustelua hallituksen esityksestä... Arviot puun oikeasta käyttötavasta olivat ministereillä ja oppositiolla kovin erilaisia.

Kymmenen vuotta sitten alan myllerryksen jo alettua Metsäteollisuus ja Paperiliitto eivät löytäneet yhteistä säveltä ennen kuin ajauduttiin pitkään työsulkuun ja muihin vaikeisiin riitoihin. Nyt näyttää siltä, että Metsäteollisuudella ja metsänomistajilla on kovin erilainen käsitys puun käytöstä ja energiapuun tukemisesta.

Suunta on selvä. Paperin ja sellun lisäksi metsästä tuotetaan jatkossa yhä enemmän polttoainetta, biotuotteita ja biomateriaaleja, muun muassa. Tuotesortimentin laajentuminen on kaikkien kannalta hyvä asia. Jalostusarvon noustessa rahaa Suomeen jää enemmän.  

Fossiilisista polttoaineista, öljystä ja hiilestä, pitää pyrkiä nopeutetussa aikataulussa eroon. Vuonna 2006 esitin, että asettaisimme tavoitteeksi öljyvapaan Suomen 2030. Silloin tavoite ei saanut riittävää tukea, mutta ajankohtainen visio se on edelleen.

Suomalainen metsähake kelpaa paperiteollisuuden lisäksi polttoaineeksi energian ja lämmön tuotantoon. Kauppatasekin paranisi miljardeilla, jos kivihiiltä korvattaisiin kotimaisella biopolttoaineella. Myös ympäristö olisi hyötyjänä.

Metsäalan toimijoiden pitäisikin nyt kokoontua laajasti yhteen ja hio yhteinen strategia alan uuteen kukoistukseen. Siinä malttia vaurastumisen tarvitaan kaikilta osallisilta.