Koti ei aina ole paras paikka vanhukselle
Rakkaat ihmiset. Vallitsevan käsityksen mukaan vanhuksen pitäisi asua kotonaan elämänsä viime metreille saakka.
Onko asia sittenkään niin? Sairauksia ja asuntoja on monenlaisia. Itse en vanhanakaan haluaisi asua sellaisessa paikassa, olkoon se vaikka ”kodin” nimellä, jos siellä ei ole riittävää perusterveydenhoitoa ja turvaa olemassa.
Onko se koti, jossa erilaiset avustajat tulevat omilla avaimillaan ja minuuttiaikataululla. Yksi tekee yhden työn, toinen toisen ja niin edelleen.
Hoitajat vaihtuvat sukkuloiden eri osoitteiden välillä. Se on valtava määrä aikaa ja rahaa, mitä näihin matkoihin kuluu. Senkin ajan voisi käyttää vanhusten hoitoon, eikö vain?
Olisi turvallista ajatella, että pääsee vanhainkotiin, kun sitä apua tarvitsee. Nyt se mahdollisuus otetaan pois. Miksi vanhainkodit ajetaan alas?
Haluaisin päättäjien ymmärtävän, mitä se vanhuus on ja mitä se vanhus tarvitsee oikeasti selviytyäkseen lopun elämänsä. Ei niitä tuttuja seiniä! Ne eivät korvaa hyvää turvallista hoitoa, jota yksinasuvat sairaat vanhukset eivät ehkä nyt saa.
Muistakaa päättäjät, että teistäkin tulee vanhoja. Niin se vain on.
Toivoisin että asian toisestakin puolesta käytäisiin keskustelua. Nykyinen mainonta kotiinhoitamisesta on vain vallalla.
Marja-Leena Saarela
Keuruu
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
