Kansantanssi nousee taas
16.11.201215:00
Kansantanssin suosio on hiipunut jo joitakin vuosia, mutta ihan viime aikoina mukaan on tullut uusia harrastajia ja syntynyt uusia taitavia nuorten ryhmiä.
Kansantanssi vetää mukaansa kaiken ikäisiä, mutta erityisesti eläkeläisiä sekä lapsia ja nuoria. Monet eläkeikäiset palaavat nuoruutensa tanhuharrastukseen tai aloittavat kansantanssin ihan uutena harrastuksena, kertoo Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry:n sihteeri Annuli Perheentupa.
Vain osa harrastajista kuuluu varsinaisiin kansantanssijärjestöihin eli Suomalaisen Kansantanssin Ystäviin ja Kansantanssinuorten Liittoon. Aktiivisia harrastajia on monissa muissa järjestöissä, kuten setlementtinuorissa, Kalevan nuorissa, nuorisoseuroissa, karjalaisseuroissa, eläkeläisyhdistyksissä ja suomenruotsalaisten kansantanssiyhdistyksissä.
Kaikkiaan kansantanssia harrastaa arviolta yli kymmenentuhatta suomalaista.
Tanhua on pidetty maaseudun harrastuksena, mutta innokkaita tanhuajia on myös kaupungeissa. ”Jos pienellä paikkakunnalla on innostava tanhuohjaaja eikä paljon muuta tarjontaa, harrastuneisuus saattaa olla hyvinkin suurta”, Perheentupa toteaa.
Kansantanssin voi aloittaa melkein minkä ikäisenä tahansa. Nykyään on äiti-vauva-ryhmiä, joissa harrastus aloitetaan sylitellen jo ennen kuin vauva oppii kävelemään. Vanhimmat harrastajat ovat täyttäneet 90 vuotta.
Kansantanssi on edullinen harrastus. Varusteiksi riittävät sisäliikuntajalkineet (tanhu- tai tanssikengät, jumppatossut tai sisäpelitossut) ja vaatteet, joissa on mukava liikkua. Esityksissä käytetään yleensä kansallispukua, mutta pukuja voi lainata tai vuokrata edullisesti. Monilla yhdistyksillä on oma puvusto, joka palvelee myös yhdistyksen ulkopuolisia.
Perheentupa huomauttaa, että kansantanssiharrastus on muutakin kuin liikuntaa. Sen kautta saa ystäviä ja se voi viedä tutustumaan muiden maiden kansantansseihin ja tanssijoihin.
”Harjoituksissa on yleensä hyvä ilmapiiri ja siellä nauretaan paljon; kansantanssi ei ole tosikkojen puuhaa. Musiikki ja sen hyvää tekevä vaikutus kuuluvat kansantanssiin.”
Perheentupa lisää, että kansantanssin kautta saa yhteyden omiin juuriinsa, pääsee sukeltamaan rikkaaseen suomalaiseen kulttuuriperintöön.
Kansantanssit ovat kulkeneet ympäri Eurooppaa. Monet tanssit ovat alun perin lähtöisin hoveista, joista ne ovat kulkeutuneet kansan pariin, saaneet paikallisia vaikutteita, muuttuneet ja levinneet. Siksi eurooppalaisissa tansseissa on paljon yhteistä, mutta myös paljon paikallisia erityispiirteitä.
Suomeen on tullut tanssivaikutteita sekä lännestä että idästä. Siksi suomalainen kansantanssi on poikkeuksellisen monimuotoista. Meillä on enemmän erilaisia tanssimuotoja, askelikkoja, kuvioita ja otteita kuin muissa Pohjoismaissa.
Suomessa on elävä pelimanniperinne. Taitavien kiertelevien pelimannien levittämät uudet tanssit on omaksuttu innokkaasti. Syrjäisen sijainnin takia monet tanssimuodot ovat myös säilyneet meillä pidempään kuin muualla Euroopassa. Myös purpuriperinteemme on rikasta ja elävää.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
