Voiko sitä syödä?
4.2.202201:00
Taksonomia on uusin eurooppalainen iskusana, jonka toteutus ulottaa voimansa kaikkialle Eurooppaan, myös suomalaisiin kotitalouksiin. Maailmaa seuraava ystäväni tosin kysyi hivenen harmistuneena sekavaan uutisointiin, josko taksonomia kelpaisi ruokapöydässä syötäväksi.
Taksonomian alkuperäinen ajatus on yksinkertainen, mutta toteutus kylläkin monimutkainen. Kyse on rahoituslaitoksille laadituista ohjeista, miten määritellä ilmaston ja ympäristön kannalta kestävät investointihankkeet ja liiketoiminta.
Sijoituspääomien ohjaaminen nähtiin tehokkaaksi keinoksi ilmastotavoitteiden toteuttamiseen jo vuosia sitten. Kun jokainen rahoittaja ei voi käydä yksityiskohtaisesti lävitse kaikkea liiketoimintaa ja investointeja, syntyi tarve koko Euroopan unionin yhteiselle toimintojen arvioinnille ja pelisäännöille.
Taksonomian mukainen luokittelu on tähän mennessä osoittautunut tehokkaaksi keinoksi vaikuttaa yritysten toimintaan ja investointeihin. Pääoma hakeutuu taksonomiassa luokiteltuihin hankkeisiin ja vastaavasti luokittelun ulkopuolelle jäävää toimintaa karsastetaan ja sen rahoituksen hinta nousee.
Keskiviikkona komissio antoi uuden taksonomiapäätöksen ydinenergian ja maakaasun käytöstä. Päätös on ydinvoiman käytön ja rakentamisen hyväksyttävyydelle sekä rahoituskustannuksille erityisen merkittävä.
Ydinvoiman ja maakaasun osalta komission päätös on väliaikainen. Komissio näkee, että välivaiheena sekä ydinenergian että maakaasun käyttö ovat kestävää erityisesti kivihiilen tai öljyn käyttöön verrattuna.
Ydinvoima on päästötöntä energiaa ja ilman ydinvoimaa Suomi ei ole hiilineutraali 2035. Maakaasu on fossiilisista polttoaineista vähäpäästöisin; sen hiilidioksidipäästöt ovat noin puolet pienemmät kuin kivihiilellä ja vain kolmanneksen ruskohiilen päästöistä.
Suomelle erityistä merkitystä on ydinvoimaa koskevalla luokittelulla. Päätöksellä on ilmeinen vaikutus niin Fortumin kiinnostukseen jatkaa Loviisan voimaloiden käyttöikää kuin Fennovoiman Hanhikiven voimalan rakentamiskustannuksiin.
Komission päätös on Suomen etujen ja ilmastotavoitteiden kannalta perusteltu ja siksi annan sille hyväksynnän. Mutta meneekö uusin komission päätös lävitse EU-parlamentissa, ei ole ollenkaan selvää.
Jo nyt on käynyt selväksi, että tulemme näkemään raivoisan kamppailun komission päätöksen kumoamiseksi. Jäsenmaiden EU-neuvostossa päätöksen kumoamista ei tulla näkemään, sillä se vaatisi jäsenmaiden määräenemmistöä ja sitä ei selvästikään ole.
Sen sijaan parlamentissa vastustajien on hyvinkin mahdollista päästä niskanpäälle, koska päätöksen kumoamiseen riittää yksinkertainen enemmistö. Lähikuukausina asiasta tullaan väittelemään parlamentin eri valiokunnissa ja poliittisissa ryhmissä.
Tämä suomalaisten energiahuoltoon, energian hintaan ja ilmastopäätöksiin vaikuttava ratkaisu on hyvä esimerkki EU-parlamentin lisääntyneestä vallasta. Taksonomia vaikuttaa jokaisen suomalaisen hyvinvointiin työllisyyden, maamme kilpailukyvyn, energialaskun, metsänhoidon ja monen muun asian kautta.
Mutta voiko taksonomiaa siis syödä?
Ei toki sellaisenaan, mutta taksonomialla vaikutetaan merkittävästi ruoan määrään, laatuun, hintaan ja kotimaisuuteen. Välillisesti taksonomialla on siis valtava merkitys siihenkin, millaiselta ruokapöytämme tulevaisuudessa näyttää.
Kirjoittaja on europarlamentaarikko (sd.).
- Osaston luetuimmat
