Metsänomistaja voi olla ylpeä metsiensä hiilinielusta

Suomalainen metsänomistaja on merkittävä päättäjä koskien maamme hiilipäästöjä ja hiilinieluja. Tämä johtuu siitä, että metsät ovat nettopäästöjemme kannalta erittäin suuri tekijä: Suomen metsät nielivät vuonna 2017 noin 54 prosenttia Suomen kasvihuonekaasupäästöistä (Tilastokeskus).

Keskimäärin suomalainen metsänomistaja omistaa metsää noin 30 hehtaaria. Tällaiseen keskimääräiseen metsätilaan varastoituu hiilidioksidia ilmakehästä noin 66 tonnia vuodessa. Tämä varaston lisäys on niin sanottu hiilinielu, ja siinä on otettu huomioon puuston kasvu, hakkuut ja luontainen poistuma. Laskelma on kuvattu tämän kirjoituksen lopussa.

Suomalaisen kotitalouden hiilidioksidipäästöt ovat suuruusluokkaa 20 tonnia vuodessa (Tilastokeskus). Omistaja, joka huolehtii metsänsä hiilivaraston kasvusta, auttaa merkittävästi suomalaisten ilmastotalkoissa. Edellä olevan esimerkin mukaan noin 46 tonnin ylimääräisellä päästövähennyksellä vuodessa metsätilaa kohden. Samalla hän on tuottanut vuodessa 125 kuutiometriä uusiutuvaa raaka-ainetta. Tarkemmat määrät riippuvat tietenkin metsänomistajan kulutustottumuksista, metsäomaisuuden koosta ja metsän käytöstä.

Mitä tästä tulisi ajatella? Esimerkiksi sitä, että metsänomistaja on paljon vartijana verrattuna moneen muuhun suomalaiseen. Hän tuottaa arvokkaita ekosysteemipalveluita.

Kun metsiä hakkaa, uudistumisesta ja puuston kasvukunnosta ja siten hiilensidontakyvystä kannattaa pitää huolta ilmastonkin kannalta. Samalla voi muistaa, että lahopuu, varsinkin järeä sellainen, on myös hyödyllinen hiilivarasto. Lisäksi kaikenlainen metsien monimuotoisuus auttaa ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja riskien hallinnassa.

Hiilinielulaskelma: Yksityismetsien runkopuun tilavuus kasvoi valtakunnan metsien 10. ja 11. inventoinnin välillä 1,55 kuutiota hehtaarilla vuodessa (keskimäärin vuodesta 2006 vuoteen 2011). Näin ollen keskimääräisen metsätilan puusto lisääntyi 46,5 kuutiota vuodessa, koska puuston kasvu oli kokonaispoistumaa suurempi.

Metsässä on puuhun liittyvää hiiltä runkopuun lisäksi oksissa ja juuristossa, ja näin yksi kuutiometri runkopuuta vastaa noin 1,4 tonnin hiilidioksidivarastoa. Näin puuston biomassan lisääntymisestä syntyvä hiilidioksidinielu oli noin 66 tonnia vuodessa metsätilaa kohden. Hehtaaria kohden nielu oli vastaavasti 2,2 tonnia hiilidioksidia vuodessa. Metsämaan hiilen määrän muutoksia ei ole sisällytetty tähän laskelmaan.