Paavo Väyrynen teki sen taas
Väyrynen pyrkii keskustan johtoon jo kuudetta kertaa. Presidentiksi hän on ollut tyrkyllä neljästi.1.2.201817:21
Paavo Väyrynen on ahkera asettumaan ehdolle vaaleissa.
Kuten ennakoin reilun viikon takaisessa uutistaustassani, ei Paavo tehnyt poikkeusta tälläkään kertaa.
Presidentinvaaleista ei ehtinyt kulua kuin muutama päivä, kun Väyrynen jo ilmoitti haastavansa keskustan puheenjohtajan, pääministeri Juha Sipilän – ja pyrkivänsä taas kalifiksi kalifin paikalle.
Monen ensireaktio Väyrysen tämänpäiväiseen uutiseen oli yllättynyt, jopa hölmistynyt.
Paavon pokkaa ihmetellään kerta toisensa jälkeen, mutta kun Väyrysen otteita seuraa pitkällä aikajänteellä, ei tämäkään ehdokkuus tullut lopulta yllätyksenä.
Väyrynen haastoi silloisen keskustapuolueen puheenjohtajan Johannes Virolaisen varapuheenjohtajan paikalta käsin jo 1970-luvulla.
Tuolloin Väyrynen ei vielä noussut keskustan kuninkaaksi, mutta ikihonka Virolainen kaatui Turussa 1980 niukalla äänimäärällä.
Väyrysen valtakautta kesti koko 1980-luvun. Tuona aikana hän pyrki ensi kerran tasavallan presidentiksi keskustan ehdokkaana vuonna 1988. Turpiin tuli, ja presidentiksi valittiin SDP:n Mauno Koivisto.
Vuonna 1990 Väyrynen luopui puheenjohtajuudestaan ja uudeksi keskustapomoksi nousi Esko Aho. Tätä ratkaisuaan Paavo on myöhemmin moneen otteeseen kuvannut uransa ainoaksi virheeksi.
Väyrynen pyrki presidentiksi taas 1994, mutta tällä kertaa pidemmän korren vei SDP:n Martti Ahtisaari. Myös Elisabeth Rehn (r.) sai Väyrystä enemmän ääniä, eikä tämä päässyt edes presidentinvaalien toiselle kierrokselle.
1990-luvun alkuvuosina Väyrynen riitaantui Ahon kanssa ja asettui voimakkaasti Suomen EU-jäsenyyttä vastaan.
Sivupolku vei hänet Brysseliin, jossa Väyrynen viihtyi monta pitkää vuotta. Paluun kotimaan politiikkaan hän teki vasta 2007, jolloin keskustalainen pääministeri Matti Vanhanen nosti hänet hallitukseensa ulkomaankauppa- ja kehitysministeriksi.
Tosin ehti Väyrynen tässäkin välissä pyrkiä keskustan puheenjohtajaksi, nimittäin vuonna 2002, jolloin valituksi tuli Anneli Jäätteenmäki.
Suomeen paluun jälkeen Väyrysellä on mennyt lujaa.
Hän pyrki jälleen keskustan johtoon 2010 ja 2012, mutta ei ollut kummallakaan kerralla lähelläkään valituksi tulemista.
Keskustan suuren eduskuntavaalitappion 2011 jälkimainingeissa hän kuitenkin onnistui punnertamaan itsensä puolueen presidenttiehdokkaaksi.
2012 presidentinvaaleissa Väyrynen tekikin kunniallisen 17,5 prosentin tuloksen ja ylsi melkein vaalien kakkoskierrokselle. Vain Helsingin korkea äänestysaktiivisuus ja Kallion hipsterit pelastivat vihreiden Pekka Haaviston, joka eteni toiselle kierrokselle.
Presidentiksi valittiin kokoomuksen Sauli Niinistö, joka valittiin nyt jatkokaudelle, tällä kertaa valitsijayhdistyksen ehdokkaana.
Tarvitseeko enää tässä vaiheessa edes mainita, että Väyrynen oli taas 2018 ehdolla presidentiksi?
Häntä ei haluttu keskustan ehdokkaaksi, mutta Paavo ei pienestä lannistunut, vaan tunki kilpaan mukaan valitsijayhdistyksen kautta.
Väyrynen sai enemmän ääniä kuin keskustan Vanhanen ja – väyrysmäisen logiikan mukaisesti – pyrkii nyt taas keskustan kuninkaaksi.
Ei liene epäilystäkään siitä, etteikö Väyrynen uskoisi vankkumattomasti kaatavansa Sipilän keskustan puoluekokouksessa Sotkamossa ensi kesänä.
Väyrynen kertoi, että aikoo vielä kerran yrittää pelastaa vanhan puolueensa. Epäillä sopii, jääkö yritys viimeiseksi.
Jos Paavo vain pysyy terveenä ja elossa, pyrkii hän jälleen presidentiksi vuonna 2024 ja todennäköisesti myös uudelleen keskustan johtoon, jos ja kun yritys Sotkamossa menee mönkään.
Tähän mennessä Väyrynen on pyrkinyt presidentiksi neljästi ja keskustan johtoon kuudesti.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
