Päätoimittajalta: Maaseudun asialla, valoa kohti

Mikael Pentikäinen luotsaa tästedes Maaseudun Tulevaisuutta. Kuva: Jaana Kankaanpää

Maaseudun Tulevaisuudessa on tapahtunut vahdinvaihto. Päätoimittaja Lauri Kontron menestyksekäs kausi on päättynyt, ja tämän kirjoittajan vuoro on alkanut.

Olen yhdeksäs päätoimittaja lehden lähes satavuotisen historian aikana. Se kertoo vakaudesta.

Saan vetovastuun mielenkiintoisella hetkellä. Maailmalla myrskyää, Euroopassa ja Lähi-idässä käydään sotaa ja talous yskii varsinkin omalla mantereellamme.

Ympäristöasioissa on otettava uusi suunta, jos haluamme jättää hyvän elämän edellytykset lapsillemme.

Suomikin on vaikeuksissa. Talous ei kasva, velkaantuminen on kiivasta ja julkisen talouden uudistukset etenevät vain vaivoin. Vaalit ovat ovella, ja luvassa on suuria muutoksia.

Turvallisuuspolitiikassa Suomi joutuu pohtimaan nykylinjansa kestävyyttä.

Monet Maaseudun Tulevaisuuden lukijat kokevat myrskyt arjessaan. Kriisit heijastuvat toimeentuloon, kilpailu kovenee, riskit kasvavat, tukijärjestelmistä on tullut vaativampia ja valvonnasta valtava riesa.

Vapaus on vähentynyt, mikä vie yrittämisen ja elämän iloa. Vapaa talonpoika kokee olevansa kahlittu torppari.

Synkkien sävyjen keskellä on myös valoa.

Toivoa luo muutoksen välttämättömyys. Suomen ja maailman selviäminen edellyttää uusiutuvaa taloutta – juuri sitä, josta maaseutu ammentaa.

Se on toivon viesti maaseudulle, jolle uusiutuva biotalous on lähtökohta. Puhtaan luonnon ja ruuan ympärille voi rakentaa paljon.

Jos Suomi toimii viisaasti, biotalous on paitsi maaseudun myös koko maan uuden kasvun ja vaurauden avain.

Suomi voisi esimerkiksi olla energiaomavarainen. Energiapolitiikan muutos piristäisi koko kansantaloutta.

Biotalous ei ole tärkeä vain kansallisesti ja paikallisesti.

Se ratkoo koko maailman ekologisen kestävyyden haasteita.

Tekniikkakin avaa uusia ovia. Koskaan aiemmin se ei ole samalla tavalla mahdollistanut hajautettua yhteiskuntaa, esimerkiksi etätyötä.

Myös media on keskellä myrskyä. Internet ja erikokoiset älypuhelimet ovat muuttaneet toimialan. Murros tuntuu yhä kiihtyvän.

Kilpailusta on tullut kansainvälistä. Suomalaisia yhtiöitä – myös Maaseudun Tulevaisuutta – haastavat internetjätit Googlen ja Facebookin johdolla.

Monet paperilehdet ovat vaikeuksissa. Maaseudun Tulevaisuus on menestynyt painettuna toistaiseksi hyvin. Emme kuitenkaan kuvittele, ettei alan myllerrys koskisi myös tätä lehteä.

Siksi kehitystyö on välttämätöntä. Pitää uudistaa painettua lehteä mutta erityisesti digitaalista toimintaa. Työtä on paljon.

Vaikka moni muuttuu, yksi pysyy: Maaseudun Tulevaisuuden tarkoitus.

Lehti on perustettu 1916 puolustamaan suomalaista maaseutua. Tämä ankkuri on pitänyt lähes vuosisadan, ja pitää yhä.

Maaseudun Tulevaisuus on maaseudun asialla.

Siinä on keskeistä maa- ja metsätalouden sekä maaseutuyrittäjyyden edistäminen.

Mutta se ei riitä.

Maaseudun asia on muutakin: sivistystyötä, markkinoiden avaamista, kilpailukyvyn, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävän maailman vahvistamista, yhteyksien rakentamista sekä rohkeaa tuote- ja palvelukehitystä. Se on maaseudun elämän edellytysten kokonaisvaltaista vahvistamista.

Se huomioi koko maan.

Kun maaseutu voi hyvin, myös kaupungissa on parempi olla.

Aloitan uuden tehtäväni innostunein mielin.

Maaseudun Tulevaisuus on neljäs toimitus, jota saan johtaa. Kokemusta on kertynyt Etelä-Saimaasta, Suomen Tietotoimistosta ja Helsingin Sanomista.

Kaikki ovat olleet hienoja työpaikkoja.

Tässä lehdessä on kuitenkin erityistä: tehtävä, jonka velvoituksen jokainen lehden tekijä tuntee. Meillä on tärkeä rintamavastuu kamppailussa maaseudun ja maakuntien puolesta.

Tässä olen mieluusti mukana, vaikka varsinkin kotona osaamistani on epäilty. ”Isä, et tiedä mitään maaseudusta”, tyttäreni, 11, tokaisi, kun kuuli isän uudesta työstä. Onneksi oppiminen on mukavaa.

Lehden tekeminen on jännittävää. Koskaan ei tiedä, mitä päivä tuo. Pitää olla jatkuva reagointiherkkyys, läpi vuorokauden.

Internet on lisännyt vauhtia, kun juttuja tehdään koko ajan ja nopeammin, ja niitä luetaan jatkuvasti.

Monimutkainen maailma vaatii tekijöiltään entistä enemmän. Saa opetella uutta, mutta samalla pitää ymmärtää elettyä: nähdä, mistä tulemme ja mistä uusi kasvaa.

Erityisen mukavaa on vuoropuhelu, johon uusi tekniikka tarjoaa paljon välineitä.

Toimitus tarvitsee palautetta ja lehti hyviä puheenvuoroja.

Maaseudun Tulevaisuus kertoo asiat parhaan tietonsa mukaan. Se haluaa olla lukijoilleen välttämätön, auttaa arjessa, kulkea rinnalla ja luoda toivoa. Se pitää maaseudun ja maakuntien puolta. Se etsii ratkaisuja. Se on areena keskustelulle. Se on Sinua varten.

mikael.pentikainen@mt1.fi

@jmpentikainen